Kamala ikävä lapsia vaikka olen vain töissä :(

Katsoin ikkunasta ulos ja ulkona juoksentelee pieni poika joka on samanikäinen kuin nuorimmaiseni.Tuli aivan kamala ikävä lapsiani vaikka kyllä pääsen kotiin jo iltapäivällä.Haikeudella ajattelen kotiäitiaikaani vaikka tiedän että tässä elämäntilanteessa on pakko tehdä töitä ja toisaalta en viihtyisi loputtomasti kotonakaan.Siltikin ;(