Lue keskustelun säännöt.
Onkohan päiväkotiin vieminen sittenkään huono vaihtoehto..
04.12.2009 |
Olen vielä hoitovapaalla vajaan parivuotiaani kanssa. Nyt tässä viime kuukausien aikana alkanut monesti tuntua, että seinät kaatuu päälle, lapsi voisi kaivata enemmän leikkiseuraa kun äiti jaksaa tarjota, leikkipuistoissa ei ole enää ketään kun porukka töissä jne. Monet tuttavat ovat tehneet joko oman mielenvirkistymisen tai taloudellisen puolen takia päätöksen laittaa lapsi hoitoon ja lähteä töihin. Jokainen tällaisen päätöksen tehnyt, jonka kanssa olen sittemmin jutellut, on kehunut ratkaisua. Lapsi on sopeutunut todella helposti, tuntuu viihtyvän joko pph:lla tai päiväkodissa muiden lasten kanssa ja vanhemmat sanovat, että jaksaa paremmin lapsenkin kanssa kun saa välillä olla töissä muissa mietteissä. Itselle tulee suorastaan olo, onko tämä meidän kotielämä sittenkään se paras vaihtoehto..sekä lapselle että äidille. En usko että nämä tuttavani mitenkään esittävät, ollaan kuitenkin puhuttu asioista suoraan hyvässä ja pahassa. Harvalla taitaakaan päivähoitoelämän aloittaminen tuottaa pahempia ongelmia arkeen..?
Kommentit (8)
Ainakin meidän sosiaaliselle lapselle sopii ja tykkää olla päikkärissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolipäivähoito oli mahtava ratkaisu, jos keksisi mitä itse voisi tehdä puolipäiväisesti..
vaikka kyllä alle 3-vuotiaalle se om akoti on paras hoitopaikka. Tämä nyt ei kuitenkaan tarkoita etteikö muukin hoito voisi olla ihan hyvä, tai että lapsi väistämättä kärsisi siitä hoitoon viemisestä.
Ja mielestäni se oli kaikille hyvä ratkaisu. Vuorottelemalla hiukan hakemisisaa ja vienneissä lapsen hoitoaika oli keskimäärin alle 7 tuntia, ja lapsi viihtyi hyvin. Töihin menon jälkeen olin paljon rennompi lapsenkin kanssa ja en vetänyt pulttej akaikesta.
ja tuntui, että olisi voinut viedä aikaisemmin, kaipasi ikäistään leikkiseuraa ja muuta toimintaa. Mutta olin silloin pienemmän kanssa kotona, joka meni 1,5 vuotiaana päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kotiäidit kehuu kuinka kotona on kivaa.
Sitten omassa porukassa voidaan myöntää todellisuus.
Minä olin viedä esikoisen hoitoon 2,5-vuotiaana, mutta en sitten vienytkään. Kävi puistotädillä ja päiväkerhossa yms.
Nyt kun lapset on jo isommat, olen tyytyväinen, että maltoin olla lasten kanssa.
Työäidit kehuu päivähoitoa kotiäideille, tietenkin.
Ja kotiäidit kehuu kuinka kotona on kivaa.Sitten omassa porukassa voidaan myöntää todellisuus.
että kotona ollessa maristaan, josta saadaan hyvä syy viedä lapsi hoitoon. Ja töihin mentyä aukeaa auvoinen elämä, kun se meidän 1,5-v on niiiin ybersosiaalinen, että ei varmasti enää kestäisi olla kotona hetkeäkään. Viikonloppuisinkin se vain valittaa, kun on niin rauhallista.
itse painin saman ongelman kanssa syksyllä ja lähdin sitten kouluun, 2,5v poika päiväkotiin. En olis voinut parempaa ratkaisua tehdä. Nautin kyllä ajasta kotiäitinäkin, mutta kyllä tuo 2,5 v meille riitti. Se vaan on ihanaa olla ihmisten ilmoilla. Mulla lyhyet koulupäivät, lapsi yleensä 6h hoidossa, eli ei sen siellä tartte 17.00 asti värjötellä..
Jos susta tuntuu niin mene vain töihin.