onko täällä ketään joka ois saanu toisen lapsen yh:na? Miten sujunu? Isä

uskallat. Tiedät jo 6 vuotiaasta että osaat hommat. Ja tokan kanssa ei tee niitä samoja virheitä mitä ekan kanssa tuli tehtyä.



Tsemppiä !

Eipä tullut mieleenikään etten pärjäisi vaikka alusta asti tiesin,että hoidan vauvan ja muutkin lapset ihan yksin. Eipä vanhemmatkaan sisarukset osaa ajatella elämää ilman niin raivostuttavan ihanaa pikkusisarusta!:) Ikäeroa 4 ja 6v.

Ja eron tuli oli selvää jo raskausaikana. Mies vain ei saanut asuntoa heti ja jäi siihen muutamaksi kuukaudeksi notkumaan.



Ihan hyvin sujui. Sain neuvolan kautta apua arkeen, meillä kävi perhetyöntekijä ja väestöliiton lastenhoitaja, jonka palkasta kunta maksoi osan. Isommalle lapselle hankin seurakunnan kerhopaikan. Ja sukulaisetkin toki auttoivat. Lasten isä ei juurikaan osallistunut arkeen.

Ensimmäinen oli kuopuksen syntyessä 4,5-v.

Jouduin vielä pakenemaan raskausaikana turvakotiin esikoisen kanssa ja hankkimaan uuden kodin lapsille ja itselleni. Hyvin pärjättiin, vaikkei ollut edes mummoja ja muita sukulaisia apuna ja lasten isä uhkaili kostollaan.



Eli ei kun siitä vaan ap :)

just luin täälä jonkun yh-parjausketjun jossa korostettiin miten tärkeää isän läsnäolo on lapselle..ja alkoi ahdistaa :/



Mut nyt tuli parempi mieli. Kauheesti heittää nää mielialat koko ajan muutenkin, ne hormonit..



ap

Raskausaika meni uhmäikäisen kanssa taistellessa. Raskasta se oli. Sinulla jo sentään "iso" tuo esikoinen. Raskasta oli itselläni kun ei tukiverkkoja oikein ollut ja lapsen isä ei ollut missään tekemisissä. Lapsi täytti juuri 5 vuotta ja nyt isä otti yhteyttä muutama kuukausi sitten. Ollaan tavattu muutamia kertoja ja hyvin tulevat juttuun. Mies ei aikoinaan ollut valmis isäksi, mutta nyt näyttää olevan.



Sinä pärjäät hienosti raskausajan ja vauva arjenkin. Sinulla on iso apulainen joka varmasti mielellään auttaa vauvan hoidossa.



Itsellä taas esikoinen oli pahimmassa uhmaiässä ja yritti tappaa vauvan jatkuvasti eli mihinkään ei voinut vauvaa jättää yksin. Kuopus piti ottaa mukaan vessaan, suihkuun, joka paikkaan mihin menin. päätä ei saanut hetkeksikkään kääntää. Sinulla tulee varmasti olemaan PALJON helpompaa :)