Lue keskustelun säännöt.
"lasten takia eroan", ov
01.12.2009 |
onko muita joiden mielestä tämä on nurinkurista ajattelua, ja ehdottomasti väärin lapsia kohtaan?
en tarkoita nyt sitä että jos on perheväkivaltaa tai alkoholismia, mutta siis sitä että erotaan "lasten takia" kun mies ei ollutkaan niin ihana isä-rakastaja-mies.
Mikä on parempi syy pysyä yhdessä, yrittää, kuin lapset?
Meillä on ollut miehen kanssa aivan kauhea vaikeaa, mutta me mentiin terapiaan puhumaan vaikeuksista, ja välillä on parempiakin päiviä. En tietenkään tunne miestä kohtaan samanlaista intohimoa kuin silloin kun tavattiin, mutta silti näen hänen hyvät puolensa. ja todellakin Lapset óvat ykkös syy siihen miksi emme ole eroneet jo vuosia sitten. rakastan miestäni koska haluan että lapsillani on ehjä perhe.
olenko ainoa joka ajattelee näin??
Kommentit (3)
"lapset ei saisi vääränlaista tunnekylmää parisuhteen mallia koska meillä on ollut vähän riitaa ja seksielämä on arkistunut tässä vuosien varrella"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puolisot eivät suostu lähtemään mihinkään pariterapiaan, joten tilanne saattaa olla vuosia kotona kireä. itse en ymmärrä sitä, että VAIN lasten takia jäädään yhteen, sillä siinä tilanteessa ei voita kukaan, kaikki ovat häviäjiä.
jos puoliso ei olekaan niin ihana isä-rakastaja-mies kuin antoi ymmärtää, on naisen raskasta pyörittää lapsikatrasta ja yhtä isoa vauvaa siinä sivussa. mielestäni miehenkin tulee osallistua perusarkeen ja perheen yhteisiin juttuihin. itse en ainakaan katsoisi miestä, joka touhuaa kaiket illat omia juttujaan eikä osallistuisi muun perheen toimiin. helpompihan se olisi jo psykologisestikin hoitaa lapset yksin kun tietää ettei apua ole. mutta jos mies olisi kotona läsnä, mutta ei saatavilla, niin varmasti olisi henkisesti raskasta.
lasten VUOKSI, mutta ymmärrätte varmaan pointtini?