Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli hartain joululahja (tai synttärilahja) toiveesi lapsena, mutta jota et
30.11.2009 |
koskaan saanut?
Itse toivoin monena vuonna My little pony tallia tai sitä "lastenhuonetta", mutta ikinä en noita saanut :( Toivoin myös jotain prinsessa Barbieta, jolla oli siivet tms. mutta enpähän saanut sitäkään :(
Isompana (teininä) toivoin postimerkkikansiota, enkä saanut sitäkään.
Jouluna sain yleensä pelkkiä vaatelahjoja, joskus myös kirjan tai pari ja/tai leffan. Mutta leluja taisin saada kouluikäisenä (tai vähän alle) yhden kerran ja se oli yksi My little pony varsa, jolla oli hammasharja ym. mukana. Tuo oli rakkain aarteeni pitkän aikaa.
Synttärilahjaksi saatoin sitten saada lelunkin. Mutta muistan kuinka kateellinen olin kavereille, jotka saivat joka hiton joulu läjän leluja, oli Barbieta, oli My little ponya, oli sitä ja oli tätä. Itse sain tyytyä siskojen vanhoihin kämäsiin Barbeihin, joilta yhdeltä puuttui ranne, kun serkku katkaisi sen ja toiselta puuttui jalka, samoin kuin Keniltä :( My little ponyjä kyllä sain sitten kaksi kappaletta synttärilahjaksi, toisen mukana tuli se Megan nukke. Ja olin noistakin niin ylpeä :)
Kommentit (29)
sellaista missä ajetaan kilpaa. En saanut koska se on poikien lelu. Olisin oikeasti halunnut, joka ikinen joulu. Kävin sitten naapurissa sellaisella leikkimässä. Omalle tytölleni ostan heti kunhan kasvaa että osaa sellaisella leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin jo hyvin nuorens Agatha Christien kirjoja ja olisin halunnut leikkiä salapoliisia.
oli minunkin hartain toiveeni, mutta sitä en koskaan saanut! Omalle pojalle meinaan sellaisen nyt joululahjaksi ostaa ja taitaa poika saada äitistä leikkikaverin! Mutta tosiaan, vaikka tuota parkkihallia en koskaan saanut niin melkein kaiken muun sitten sainkin mitä koskaan keksisinkään toivoa! Siksi se varmaan onkin jäänyt mieleen kun sitä en saanutkaan...
että olisi yksi joulu jolloin äitini olisi voinut maksaa laskunsa niin ettei hänen olisi tarvinnut itkeä (salaa tosin) miten saa rahansa riittämään. Toivoin, että olisin edes yhtenä jouluna saanut isältäni kunnon lahjan.
Eipä toteutunut tuo pyyntö,nyt äitini lepää haudassaan eikä enää onneksi tai toivottavasti murehtia raha asioistaan.
muistatteko niitä, siinä oli se joku apina (?), joku monkey kong vai mikä olikaan nimeltään... Sitä olisin halunnut niin paljon,sitten yksi joulu sain sellaisen halpiselektroniikkapelin, olin siitäkin kyllä tosi onnessani, mutta eihän se sama ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättävän paljon täällä on naisia, jotka eivät ole lapsena saaneet jotain, koska ne ovat olleet muka poikien leluja!
Mutta yksi on jäänyt mieleen. Se oli sellanen nukenpää mitä pysty meikkaamaan ja sen hiuksia laittamaan. Sitä en saanut.
Pikkasen asiaa helpotti se että naapurin tyttö sai (joo, vaikka olin kateellinen), ja mä pääsin sitä koklaamaan. Aika pian huomasin että ei se nyt niin kovin kummonen ollutkaan, ei jäänyt pahaa mieltä. Mutta muistan ton asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asia tuli vielä mieleen, että jos joku harras toive jäi toteuttamatta (esim. loppuunmyyty lelu) niin äitini kertoi asian jo etukäteen, ettei aattona joutuisi pettymään. Toki oli selvää ettei kaikkia toiveita toteutettu, joten tuo koski vain jotain hyvin hartaita toiveita ja olivat usen myös sellaisia jotka vanhemmat yrittivät toteuttaa. T.28
Alue: Aihe vapaa
sellaista Lundbyn nukkekotia! En vain koskaan sitä saanut:(. Nyt kun ajattelen asiaa niin en tiedä sainko koskaan mitään mitä olisin toivonut? Enkä ymmärrä miksi eivät sitä voineet hankkia?
Sitten kun olin teini niin äiti yhtäkkiä päätti ettemme ostakaan enää lahjoja toisillemme:(. Siihen loppuivat tavallaan joulut ja tuli ikävä olo...
No omien lasteni toiveita kyllä kuuntelen.