Lue keskustelun säännöt.
Lauantaiaamun suunnaton vi*utus. Sori vuodatus.
28.11.2009 |
Mä olen niin hel*etin kyllästynyt siihen, että joka ikinen mun "vapaa"hetki menee tämän läävän ylläpitoon. Käyn päivät töissä ja illat menee kun haen lapset hoidosta, teen ruuat, raivaan keittiön, pesen pakolliset pyykit.
Sitten iltapesut ja iltapalat ja lopuksi kun saan ne nukkumaan, kaivan itselleni ja lapsille seuraavan päivän (toivottavasti puhtaat) vaatteet. Sitten nukkumaan.
Ja aamulla toinen karjuu taukoamatta, roikkuu lahkeessa ja yritä siinä sitten meikata ja syödä aamupalaa. Ehei. Ei tällä menolla pääse ainakaan lihomaan.
Viikonloput menee tämän hemmetin läävän raivauksessa. Loputonta pyykinpesua, viikkausta, likaisia astioita, ruuan laittoa, kaupassa käyntiä, pahimpien pölyjen pyyhkimistä, vessojen pesua, lelujen raivausta, lakanoiden vaihtoa.... mitään muuta tähän elämään ei mahdu.
Olen käytännössä YH, koska mies on töissä aina 12-24, eli en näe aamulla, en näe illalla. Eikä siitä ole arjen (eikä viikonlopun) elämässä mitään apua. Viikonloput se on töissä. Arkisin joskus vapaalla, mutta silloinkin minä hoidan lapsille aamupuuron ennen töihin lähtöä, teen ruuat valmiiksi päiväksi jne. Helpommalla pääsisi jos lapset olisivat hoidossa, ei tarvitsisi koko päivän ruokailuja valmistella etukäteen.
Eilen se äijä sitten imuroi. Joo. Keskilattiat, jos niitäkään. Toisen lapsen huoneessa on oikeasti iso kourallinen hiekkaa, koirankarvoja, pölyä noin neliön alueella. Ja ne on olleet siinä koko ajan. Mutta kun ei viitsi imuroida, pitäisi lelut siirtää.
Ja minä en imuroi, en jaksa. Olen niin hemmetin täynnä sitä että mies kasaa keittiössäkin pöydälle tavaraa, koska "ei tiedä mihin kaappiin ne pitää laittaa". Meillä saattaa kahvinkeittimen vieressä olla Mount Everestin kokoinen vuori muropaketteja, mehupulloja, leipiä, roskia, taloustavaroita ym. Se ei niihin koske.
Olen niin hel*etin väsynyt. Joka ikinen aamu ennen kuutta ylös ja se huuto alkaa. Ja vkl ei tee poikkeusta. Luojan kiitos olen töissä, en kestäisi täällä koko aikaa.
Siinä se. Ei ole ketään täällä kelle huutaa ja raivota (lapset on, mutta niille en huuda). Saitten siis osanne.
Kommentit (27)
Meillä mies on kyllä illat kotona, mutta ei se silti mitään tee. Roskat ja astiat jättää aina tiskipöydälle, kun ei viitsi täyttää roskista ja kaappeihin ei kuulemma tavarat mahdu.
Lähtee järki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka meillä ei ihan noin ole, mies ei ole noin paljon töissä ja minä olen kotona lasten kanssa. Mies ei kuitenkaan juuri tuon enempää kuin teilläkään ole apuna - jos imuroi, imuroi ehkä olkkarin maton vierestä vähän, ei sen enempää, kun se matto pitäisi siitä siirtää. Roskia ei vie ja tavaransa laskee juuri siihen mihin sattuu tipahtamaan jne.
Se on väsyttävää, samoin se, että vaikka miten asiasta sanot, kiltisti, ystävällisesti, nätisti, tiukasti, rumasti, pahasti, karjaiset, uhkaat, vaadit, niin lopputulos on sama. Yhtä hyvin voisi puhua vaikka japania, mies ymmärtää yhtä sujuvasti ja toimii yhtä paljon sen mukaisesti. Kyllä tässä tulee mietittyä, että jos sitä alkaisi oikeasti yh:ksi, olisi edes yhden ihmiset jäljet vähemmän siivottavana.
ja todellahyvän helpotuksen: heitä ukkosi pihalle. Ihan oikeasti! Usko tai älä, sun elämäsi saa ihan uuden järjestyksen ja yksi suuri vitutuksen aihe on poissa. Ja löydät ihan varmasti paremman tilalle. Tai ainakin saat vapaata välillä kun saat tuupata mukelot välillä isälleen.
Miehen työ on sellainen, että se joko on tuollaista tai sitten sitä ei ole ollenkaan. Ja se työ on hänelle "se unelmien työ". (älkää kysykö miksi, ehkä juuri siksi että aina poissa). Vähentäminen ei siis onnistu.
Enkä tiedä miten tämä homma avioerolla jalostuisi. Rakastan miestäni, mutta en vain jaksa tätä tämmöisenä.
Olen monesti ehdottanut siivoojan palkkaamista, mutta se ei miehelle ole sopinut. Terveiden aikuisten ihmisten pitää kuulemma pystyä itse kotinsa siivoamaan.
Mutta tuo voisi olla hyvä ajatus, ostan itselleni lahjaksi siivouksen, kerran kuussa. Jäisi sitten vähän energiaa edes kaappien järjestämiseen tai muuhun perusjärjestämiseen. Nyt kaikki energia menee tasapainossa pysyttelyyn.
Juuri kasasin lehdet, se äijä ei ole niitä vienyt roskikseen ainakaan kuukauteen. Minä en voi, koska aina kun olen kotona, on myös lapset kanssani kotona. Ja nuorinta ei voi jättää yksin. Kanna siinä sitten lehtiä roskikseen lapsi kainalossa. Mutta kun tuo ukko on aamut kotona, niin ei luulisi oleban liikaa vaadittu että lähtiessään ne vie. Mutta kai on.
Nyt ne lehdet on tuulikaapissa, siitä ei pääse yli, ne on pakko viedä.
Mä odotan nyt vain että saan tuon kuopuksen päiväunille ja pääsisin suihkuun pesemään hiukset. Mutta tuskin se nukkuu kumminkaan :(
Voi elämän kevät. Kai tätäkin aikaa vielä kaipaa, mutta nyt tämä tuntuu raskaalta. Lapset ovat vielä sairastelleet, eli yöunetkin ovat nollassa. Siistiä.
Ja sitten sain sinkkukaverilta vielä spostia jossa hän valitti kun on niin väsynyt, heräsi tänään JO klo 8, ja tänään joutuu vielä siivoamaankin. Mutta ajatteli ottaa ensin päiväunet. JAksaa sitten illalla juhlia. Niinpä.
Minä tanssin täällä rättien ja moppien kanssa.
ap
ymmärrän ja usko vaan, jaan v-tuksesi sataprosenttisesti!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaettu vitutus on kaksinkertainen vitutus, vai miten se meni :)
(Huomatkaa, tämä AV:llä purkaminen auttaa, onnistuin laittamaan jo hymiön)
ap
Miten miehet ei ota omaa vastuutaan perheen arjesta?
Mun mies on parhaillaan kaupassa ja sen jälkeen se menee pesemään liinavaatepyykkiä. Välillä hoitaa lapsia siinä missä minäkin.
Mä en vaan tajua, miten perheen työn jako voi olla ap:n kaltainen:-O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännössä yksinhuoltaja, uusperheessä lasten isäpuoli ei osallistu oikeastaan mihinkään muuhun kuin sotkemiseen. Ratkaisin oman jaksamiseni niin, että luovuin työelämästä. On ainakin vähän aikaa päivällä levätä. Ei tämäkään hyvä ratkaisu ole uran ja rahan kannalta, mutta ainakin säilyy hengissä.
ei kaiken tarvitse olla niin tip top ja täydellistä. Ja ne lehdet voi viedä samalla kun menee muutenkin ulos, lasten kanssa tai yksin. Kaappeja tuskin tarvitsee jatkuvasti järjestellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa myös mun elämältä. Enemmän kuin muutaman kerran oon ihan viime viikonkin aikana tuntenu sellasta kaiken nielevää raivoa katsellessani tätä saamarin kotia jonka siivoaminen tuntuu olevan vain ja ainoastaan mun vastuulla. Meillä lapset on vielä niin pieniä ettei niitäkään voi oikein valjastaa siivouspartioon.
Miehiltä vain yksinkertasesti tuntuu puuttuvan joku siistimisosasto aivoista.
minkä ikäiset lapset sinulla on?
tavallaan helpottaa kun lapset ovat koululaisia.
Meillä ainakin yritän jakaa lasten kanssa kotitöitä, heillä on omat vastuualueensa, ja auttavat minua kun pyydän, esim pyykkien ripustamisessa.
tsemppiä sulle ap...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minulla on iltavuoro, herätään lasten kanssa kaikessa rauhassa ja vien lapset aamu-ulkoiluun päiväkotiin ja esikoisen lähetän kouluun. Sitten koneet pyörimään ja imuri laulamaan ja taas päästään muutama päivä eteenpäin ja kotona on puhdasta. Monesti teen myös ruoan valmiiksi iltaa varten. Ja aika usein vain löhöän sohvalla ja lataan akkuja. Mies hakee lapset iltapäivällä ja hoitaa illan. Vuorotyö sallii myös pitkät vapaat. Ensi viikolla on viisi vapaata putkeen! Sehän on kuin pieni loma.
Joskus tein pelkkää aamuvuoroa ma-pe ja hulluksihan siinä tuli! Arjesta ei tullut yhtään mitään ja paineet viikonloppuun vain kasautuivat.
Kaikille ei vuorotyö passaa, mutta meillä se toimii kyllä todellisena arjen pelastajana.
meillä oli aika paljon samanlainen juttu, homma meni niin että mä en siivonnut lainkaan, olen aina ollut sotkuinen, mies siivos.
Sitten hän lopetti siivoamisen ja asuttiin kuin possut enkä vieläkään mitään tajunnut.
Lopuksi kun huomasin etten voi kutsua ihmisiä kylään, alkoi silmät aukeamaan.
Meillä on nyt käytössä Sillä Siisti ohjelmasta tuttu siivousohjelma, esim keskiviikkoisin aina pestään ja vaihdetaan lakanat, imuroidaan torstaisin ja ihan selvät hommat mitä kumpikin tekee.
Ei meillä vieläkään siistiä ole, mutta ei mitään kamalaa, jos ulko-oven takana on joku, kyllä oven kehtaa avata.
Mä ymmärrän täysin uramiestä, joka haluaa tehdä pitkää päivää. Hän ei itse tajua kuinka paljon jää vaille omista lapsistaan. Mutta ehkä tajuaa sen myöhemmin. Hän on luultavammin tehnyt töitä samalla tavalla koko elämänsä, joten silloin olisi pitänyt herätyskellot soida, nyt on myöhäistä.
Jos miehesi ei siivoa, ei hän silloin voi sanoa ettet saa palkata siivousapua. Siitä kun saa vähennyksiä verotukseenkn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies tulee kotiin sitten kun ehtii, vaativa työ ja hankala projekti vie aikaa. Yleensä selittää, mikä kaikki on mennyt päivän aikana pieleen ja miten on niin väsynyt. Vai niin, ota ruokaa ja tuossa on kahviakin keitettynä.
Eniten raivostuttaa tuo jatkuva sotkeminen. Tyhjää maitopurkkia ei pysty laittamaan roskikseen, aamiaisastiat jää pöytään, lehdet on pitkin poikin, vaatteet missä sattuu. Pitäisi tietysti jättää ne siihen lojumaan, mutta en jaksa katsella sitä sotkua koko päivää. Samalla pitäisi vahtia, ettei lapsi mene syömään olohuoneen pöydällä jätettyjä kolikoita.
Olen joulukuussa kolme viikkoa töissä ja osittain iltaisin. Varmaan miehelle tulee hätä käteen kun joutuu ihan itse hoitamaan kotia ja lasta useamman päivän putkeen.
jos mies on aamut kotona niin herätköön vkonloppuaamuna lasten kanssa niin saat nukuttua pidempään. Ehtii myös viedä ne lehdet ja imuroida ja kenen mies ei osaa ruokaa tehdä lapsilleen... kyllä mun mieheltä onnistuu makaroonilaatikko tai munakas tai joku muu helppo ruoka.... kaupassa voi myös käydä mies lasten kanssa jos hänellä arkivapaa ja sinä töissä.
En kyl tommosta miestä kattelis...
Oma just kaupassa nuorimmaisen kanssa ja sieltä tullessa hakevat esikon synttäreiltä...
kuulostaa niin tutulta!!! Mieheni ei tosin tee noin paljon töitä, mutta yhtä vähän näkyy sisällä kotona. Ja vaikka nyt ollut vapaalla viikon päivät niin ainoa siivoukseen viittaava asia oli sängyn petaus yhden kerran kun pyysin (=käskin..). Ja siitäkin hirvee marttyyrikohtaus. Argh.
Ja se niin monesti mainittu tavaroiden jättäminen just siihen mihin ne jää.
jos mies on aamut kotona niin herätköön vkonloppuaamuna lasten kanssa niin saat nukuttua pidempään. Ehtii myös viedä ne lehdet ja imuroida ja kenen mies ei osaa ruokaa tehdä lapsilleen... kyllä mun mieheltä onnistuu makaroonilaatikko tai munakas tai joku muu helppo ruoka.... kaupassa voi myös käydä mies lasten kanssa jos hänellä arkivapaa ja sinä töissä.
En kyl tommosta miestä kattelis...
Oma just kaupassa nuorimmaisen kanssa ja sieltä tullessa hakevat esikon synttäreiltä...
Jos mies tulee yöllä 01 töistä kotiin, niin en oikeasti oleta että hän herää 06 lasten kanssa. Ja kun hän lähtee taas klo 10.45 töihin, niin ei siinä paljon voi olettaa tehtäväksi. Pakko hänenkin on nukkua, ettei aja metsään työmatkoilla.
Toki on arkipäiviä kotona, kuten sanoin, mutta ei se tätä minun peruselämää mihinkään muuta. Työvuorot tuollaisia 5 pv viikossa, eli 2 pv on kotona.
Kaupassa hän ei voi lasten kanssa arkivapaina käydä, koska tarvitsen autoa työmatkoihin. Tai voi, mutta ei se ehkä ole järkevää raahata rattailla.
Yhtä kaikki, tilanne on mikä on. Kuopus kyllä nukkui tänään päiväunet ja sain käytyä suihkussa. Nyt tarjosin ruuat, mutta kuopukselle ei kelpaa, huutaa vain tuossa hihassa roikkuen.
ap
-Osta joskus valmisruokia, niin ei tule tiskiäkään niin paljon.
-Palkkaat siivoojan käymään kerran viikossa. Jos mies ei osallistu siivoamiseen niin ei ole varaa sanoa että KAHDEN aikuisen pitäisi pystyä pitämään talo pystyssä.
-Viekää lapset hoitoon (ainakin ruoka-aikaan saakka) vaikka isä olisikin kotona. Tulee vähemmän sotkua kotiin.
-Relaa muutenkin. Et elä siivoamista varten.
siis tää ketju jos sen silmät vaik avautus et vois auttaa kotihommissa enemmän
Valmisruoat ovat haitallisia ja etenkin kasvavalle nuorelle. He eivät kasva täyteen potentiaaliinsa.
Ottakaa nyt hyvät ihmiset selvää mitä te syötte ja syötätte lapsillenne! Kyllä minä ymmärrän että ne ovat nopeaa mutta kun ovat haitallisia.
Jo pelkkä tavan vehnä ja sokeri ovat haitallisia ja niiden syönti tulisi lopettaa.
Vehnä vaikuttaa mm. aivojen ja täten mielen tilaan. Vehnää syövät elävät sumussa. Vehnä on se mikä pöhöttää mahaa ja saa aikaan raskaan olon.
Sokerikin vaikuttaa suuresti aivojen tilaan. Sokerin sulattaminen vaatii vitamiineja ja hivenaineita, mitkä luonnossa tulisivat marjan tai hedelmien mukana. Jalostettu sokeri on puhdasta kemikaalia ja sen metabolisoimiseksi kehon täytyy kuluttaa omia mineraalivarastojaan. Lisäksi sokerin nauttiminen alentaa vastustuskykyä pariksi tuntia.
Rottakokeissa pelkästään vehnää syövät kuolevat ennen ilman ruokaa olleita rottia. Ollakseni tarkka siinä kokeessa käytettiin valmismuroja. Yhdelle ryhmälle syötetiin muroja, toiselle se pahvipaketti ja kolmas pakotettiin paastolle. Vehnämuroja syönyt kuolivat ensimmäisenä ja seuraavaksi pahvia syönyt ryhmä. Lasten hauskat murot on pursotettu suuttimen läpi jolloin solut murskaantuvat ja muokkaantuvat. Elävä kokonaisuus rikkontuu luonnottomalla tavalla. Vaan ovathan ne makeita sokerin kanssa ja lapsia kiinnostaa värikkäät muodot ja mainosten tunnarit...
Valmisruokaa syövistä tulee flegmaattisia zombeja. Keho tarvitsee laadukasta ruokaa ja terveessä kehossa asuu terve mieli. Mieli tarvitsee lisäksi laadukasta henkistä ruokaa, mitä ei saa televisiosta. Vehnänen valmisruoka ja käsikirjoitettu viihde on orjamassoille. Kalja on muinaiste sivilisaatioiden käyttämä tehokas metodi orjien pitämiseksi lauhkeina. Suomalaiset orjathan nollaavat nuppinsa ihan oma-aloitteisesti.
Mikroaallotus sitten muuntaa jo ennestään ravintoköyhän valmisruoan vitamiinit käyttökelvottomaan muotoon ja muuntaa muita molekyyleja elämälle vieraaseen muotoon. Turha on sitten vanhempana itkeä syövistä kun olette syöneet mikroaalloilla mutatoituja soluja ja molekyyleja.