Pitäisikö yrittää toista lasta "putkeen"? Kokemuksia?

Että toki isompikin ikäero voi olla hyvä, mutta kun ei ole kokemusta niin en voi sanoa, että mikä olisi paras :)



Meille tämä ikäero oli loistava, toisilla toisin.

Lapsilla siis ikäeroa 1v8kk. Olisin halunnut kolmannenkin samaan syssyyn, mutta mies kieltäyty.



Alku oli toki raskasta, kun kumpikin oli vaipoissa ja esikoinenkin täysin syötettävä. Mustasukkasuutta ei tosin meillä ollut ennen kuin kuopus oppi konttaamaan. Lapsilla on ollut ihan alusta saakka yhteisiä leikkejä. Isoveli on aina ollut paras naurattaja ja hauskuuttaja.



Toki heillä on omat erimielisyytensä ja nyt kun kumpikin uhmaa tavallaan niin onhan se rankkaa. Välillä on seesteisempää ja välillä taas ihan yhtä kaaosta. Selkeät rytmit ovat meillä auttaneet paljon.



Tämä on meille juuri sopiva ikäero. On ihanaa seurata lasten yhteisiä juttuja ja toivon heidän säilyvän yhtä läheisinä läpi elämän.

Meillä on kahden vanhimman ikäero 1v2kk. Henkiin on jääty vaikka kaks vauvaa alkuun olikin :)

Jos eskoinen on ns. helppo lapsi niin tottakai kannattaa! Me ei koskaan alettukaan käyttää ejkäisyä esikoisen syntymän jälkeen, ikäeroa tuli 1v7kk. Todella ihanteellinen ikäero!

Jos esikoinen valvottaa tai kotonaolo ei tunnu mukavalta, sitten kannattaa odottaaa vielä.

1 v ja 11 kk. Olisi saanut tulla sisarrus aiemminkin, mutta tulin raskaaksi vasta kun lopetin imetyksen. Muistikuvani ekasta vuodesta kahden pienen kanssa on kieltämättä hieman sumuinen, mutta nyt on ihana katsoa kuinka hyvin leikit menee yhteen ja ollaan hyvää pataa tai välillä riidellään, mutta kuitenkin sovitaan.



Oma pikkusiskoni on 8 v mua nuorempi- meillä ei oo juurikaan mitään yhteistä vieläkään, vaikka ollaan jo aikuisia!

ja kolmannen tuloa perheeseen tuskin enää huomaa. Tältä ainakin minusta tuntuu, nyt 10 vuoden perspektiivillä. Meillä siis kolme lasta, joista esikoisen ja nuorimman ikäeroa 3v7kk. En muista, että missään vaiheessa olisi tuntunut liian rankalta. Lapsista on ollut paljon toisilleen seuraa, ei ole tarvittu vanhempia leikittämään. Toki hankaliakin hetkiä on ollut, kun vaikka oksennustauti on kiertänyt kaikki kolme peräjälkeen. Nyt äidin vauvat ovatkin jo isoja miehiä, kuopus 10, keskimmäinen 11 ja esikoinen täytti juuri miehekkäät 14 vuotta.

alettiin yrittämään kolmatta kun toinen lapsi oli 7kk ja tärppäsikin sitten toisesta kierrosta muistaakseni. Ikäeroa tuli 1v5kk mutta hyvin pärjättiin silti. Melkinpä rankin vaihe oli kun kummallakin oli uhma pahimmillaan 2v ja 3v iässä. Nyt rauhoittunut kun pojat 4v ja 3v ja leikkivät tosi hyvin yksiin. Esikoinen meillä on tyttö ja 8v eli melkein 4v tuli ikäeroa keskimmäiseen pitkän yrittämisen ja yhden keskenmenon takia.



Mutta me päädyimme kolmatta yrittämään noin pian siksi, ettei haluttu enää uutta vauva-aikaa ja vaipparumbaa ym. sitten joskus vuosien päästä vaan mielummin kertarytinällä ohi. Alkuun sinun laillasi jännitti, että mitenköhän menee, mutta hyvin meni. Meillä ei ole onneksi lapset allergisia tai korvatulehduskierteisiä. Ihan normaalit vatsataudit ja nuhakuumeet toki sairastavat. Mutta esikoinen kyllä väsytti runsailla yöheräämisillään, joten toisen ja kolmannen kanssa lopetin tietoisesti yöimetykset ja yösyötöt puolen vuoden iässä unikoulun avulla. Näin sain nukuttua ja jaksoin paremmin kahden niin pienen kanssa. Suosittelen tällaista järjestelyä, samoin iltaisin itsekseen nukahtamisen opetusta (unikoulua sekin tavallaan) jotta itselle ja parisuhteelle jää iltaisin aikaa. Näin arki rullaa paremmin ja jaksaa hoitaa lapsia päivisin paremmin.

ovat olleet, jos olette edes harkinneet lapsia pienellä ikäerolla?



Meillä tosi iloinen ja tyytyväinen vauva (nyt 10 kk), mutta on n. 1,5 kk iästä asti nukkunut vaan 10-12 tuntia vuorokaudessa. Joskus on puskenut vuorokauden läpi 8 h unillakin... En ymmärrä, miten jaksaisin hoitaa hieman yli 1-vuotiasta ja vauvaa, joka nukkuisi noin vähän. Lisäksi meidän vauvan hoito oli ensimmäisen 2 kk lähes pelkkää imetystä. Miten saisin 1-vuotiaan huomioitua?

mutta meillä onkin kakkonen ja kolmonen pienellä ikäerolla.



Esikoinen täytti kohta kolmannen syntymän jälkeen 4v ja kakkonen oli 1,5v. Ekasta puolesta vuodesta ei ole mitään selvää havaintoa vaan sumussa mentiin. Esikoisella oli vielä ehkä uhmaakin ja sitten ne kaksi vaippaikäistä.



Toki aika kuluu nopeasti ja onhan nuo kakkonen ja kolmonen olleet paljon enemmän kavereita keskenään kuin esikoisen kanssa eikä sillä ole merkitystä että ovat eri sukupuolta.



Jos nyt tulisit raskaaksi ikäero olisi lähempänä kahta vuotta jolloin esikoinen osaa itse jo jotain.



Me emme mieheni kanssa koskaan puhuneet kuinka monta lasta haluaisimme. Lapset ovat tulleet kun niiden aika on ollut. Nyt meidän lapset ovat 9v, 7v, 6v sekä kuopus 1v joka täydensi meidän perheen.



Jokaisella on erilaisia kokemuksia mutta lapset ovat lahjoja. Niiden saanti ei ole haluamisesta kiinni.

ap

kun esikoinen on jo yksi.

Kuopus syntyi kun esikoinen oli 1v8kk, hyvä ikäero mielestäni. Meillä kaikki sujunut erittäin hyvin, nyt lapset ovat reilu 4v ja esikoinen kohta 6v.

Hyvin pärjää. Kakkosen eka vuosi voi mennä vähän sumussa, siis niin, ettei siitä jälkeenpäin muista juuri mitään. Hyvin pärjää:)