Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Milloin urheilevan lapsen täytyy valita laji johon erikoistuu?
21.11.2009 |
lapsemme (10v.) tykkää liikunnasta. Harrastaa uimista kilpauintiryhmässä nyt 3xviikossa, tarzankerho 1xviikko, hiihtokoulu 1xviikossa ja laskettelu alkaa kun rinteeseen pääsee (harkat noin 2xviikko).
Lapsi tykkää liikunnasta ja on hyvin jaksanut. Liikunta on tavallaan "elämäntapa" ja harkoissa/ kerhoissa saa olla kavereitten kanssa. Vapaa iltoina mielellään istuu koneella tai pelaa pleikkaa.
Nyt uimavalmentaja on sitä mieltä, että uintimääriä voisi lisätä 4xviikko. Itse mietin, että harrastaminen olisi monipuolista jos "talvilajit" säilyvät mukana ja lapsi tykkää olla suksilla.
Lasten urheilusta jotain tietävät, kuinka pitkälle voi jättää oman lajin valitsemisen? Eli onko myöhäistä valita omaa lajia vielä 3-5 vuoden kuluttua jos nyt harrastetaan monipuolisesti vähän kaikkea?
Kommentit (4)
voisitko itse vastata siihen, että MIKSI lapsen pitäisi "valita jokin laji, johon erikoistuu"?
Onko siis tarkoitus, että lapsestanne tulee ammattiurheilija ja olympiavoittaja jossai lajissa? Vai onko tarkoitus, että lapsenne saa urheilusta maustetta, terveyttä ja iloa elämäänsä?
Miksei lapsen urheiluharrastuksia voi pitää ajanvieton tasolla, ellei lapsi itse aivan erityisesti halua alkaa kilpailla ja haalia yhä korkeampia sijoituksia jossain lajissa? Miksi kenenkään lapsen PITÄISI kilpailla urheilussa? No, näihin osaan kyllä vastata itsekin: siksi, koska hämmästyttävän usein vanhemmille (osin myös valmentajille) on tärkeää, että lapsi MENESTYY harrastamassaan lajissa, kilpaillen muita lapsia vastaan. Toivoisin vähemmän suurta kiinnostusta lapsen harrastuksia kohtaan jokaiselta vanhemmalta, jonka mielestä lapsen on hyvä kilpailla, vaikkei hän itse ole oma-aloitteisesti sitä vaatimassa!
Uimavalmentajalle voi sanoa ykskantaan, että lapsi haluaa harrastaa monipuolisesti, ja pitää uinnin harrastuksenaan, vaikkei tähtäisikään olympialaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkouluikäisenä yhden lajin harjoitusmäärät alkavat nykyään olla niin suuria, että kahta lajia on vaikea viedä mukana. Jos lapsi menestyy ja on motivoitunut, pitäisi olla hänestä itsestä kiinni, montaako lajia harrastaa. Joukkuelajeissa on toki ymmärrettävää, että harjoituksia ei juurikaan voi jättää väliin. Nykysuuntaus on kuitenkin kannustaa useampaan lajiin ja (ensisijaisesti) koulun käyntiin. -urheilijan äiti
lajivalinta tulisi tehdä jo aikaisin. Tai siis riippuu tietysti vanhempien ja lapsen omista tavoitteista. Jos siis lapsella ei uinnin suhteen ole sen suurempia tavoitteita jatkossa, niin sitten voi rauhassa jatkaa monipuolisesti kaikkia lajeja, joista tykkää. Jos kuitenkin mielessä on vaikka ura tulevana Seppälänä tai Sievisenä, niin kyllä sitten jo 10-vuotiaana tulisi siihen uintiin panostaa paljon enempi kuin muihin.
Mun mielestä olisi kiva, jos sellaiset aktiiviset lapset, jotka haluaa harrastaa erilaisia lajeja monipuolisesti siksi, että se on kivaa, niin voisivat ja saisivat mahdollisuuden siihen. Monissa seuroissa vaan on kurjasti asiat niin, että se on joko reenattava tosissaan tai sitten ei lainkaan.
Alue: Aihe vapaa
useimmat valmentajat suosittelevatkin usean eri lajin harrastamista aina n.15-vuotiaaksi.