H1N1-rokotuksen haittavaikutus vai ei?

"H1N1-rokotuksen haittavaikutus vai ei?

Julkaistu 20.11.2009 10.35



Lööpeissä on jo nähty uutisia sikainfluenssarokotuksen jälkeisistä keskenmenoista tai sairauksista. On luonnollista ja inhimillistä, että oire tai tapahtuma pian rokotuksen jälkeen pannaan rokotuksen tiliin. Post hoc ergo propter hoc eli sen jälkeen, siispä sen vuoksi.



Koko väestöä koskevissa massarokotuksissa kun paljon rokotetaan niin yhteensattumiakin on tietysti paljon. Kuitenkin oireita ilmaantuu ja taudit iskevät ihan siitä riippumatta, että rokotetaan. Tässä tilanteessa on varsin haastavaa erottaa rokotuksen haittavaikutukset muutenkin esiintyvistä tapahtumista. Vielä haastavampaa on vakuuttaa suuri yleisö. Varottava esimerkki hälyttävien tietojen vaikutuksesta rokotuskattavuuteen oli taannoinen kiista Englannissa sikotautirokotteen ja autismin yhteydestä.



Kovin ajankohtainen on siis monikansallisen tutkimusryhmän analyysi siitä, mikä on joidenkin rokotuksiin liitettyjen tapahtumien tai tautien luontainen esiintyvyys. Eri maiden, myös Suomen, tilastoista laskettiin ilmaantuvuuksia mm. Guillain-Barrén tai MS-taudille, keskenmenoille ja äkkikuolemille. Guillain-Barrén tautihan oli syy 1970-luvun sikainfluenssarokotusten keskeyttämiseen USA:ssa.



Tiedoista ekstrapoloitiin yhteensattumien todennäköisyyksiä. Siten esimerkiksi rokotettaessa 10 miljoonaa brittiä, heistä noin kolme sairastuu viikon sisällä Guillain-Barrén tautiin, kuudessa viikossa 21. Äkkikuolemiakin osuu kuuden viikon sisään 6. Miljoonan raskaana olevan naisen rokottamisen jälkeen voidaan USA:ssa odottaa 440 naisen saavan keskenmenon vuorokauden sisään.



Suomessa Guillain-Barrén tauti näyttää olevan yleisempi kuin Britanniassa. Tosin kriteerien erilaisuus voi olla selityksenä. Vaikka väestöjä onkin vaikea verrata ja analyysit vaativat spesialisteja, voitaneen tehdä karkeita arvioita. Esimerkiksi meillä noin 60 000 raskaana olevan naisen rokottamista seuraavan vuorokauden aikana on odotettavissa noin 20 keskenmenoa, siis rokotuksesta riippumatta.



Koko väestöön pohjautuvien ilmaantuvuustietojen käyttämisessä rokotuksen haittavaikutusten selvittämiseen on kyllä ongelmia. Meilläkin H1N1-rokotus on toistaiseksi tähdätty erikoisryhmiin. Niissä eivät yleiset ilmaantuvuustiedot välttämättä päde. Olennaista on kuitenkin sekä hoitohenkilökunnan että suuren yleisön tiedostaa, että syyn ja seurauksen suhde on monisäikeinen.



Black S, Eskola J, Siegrist C-A ym. Importance of background rates of disease in assesment of vaccine safety during mass immunisation with pandemic H1N1 influenza vaccines. Lancet DOI:10.1016/S0141-6736(09)61877-8.



Heikki Arvilommi "



http://www.laakarilehti.fi//kommentti/index.html?opcode=show/news_id=81…