onko nyt trendi, että oman lapsen vuoksi ei yhtään piitata muista?
Kun jatkuvasti törmää tilanteisiin, että aikuiset etuilevat jonossa, jotta oma lapsi saisi vaikka paremman paikan jossakin, tai juhlissa katsotaan vain oman lapsen esitys ja puhutaan sitten esitysten päälle koko muun juhlan ajan. Juuri törmäsin sellaiseen, että vanhempi tunki itsensä kuvaamaan lapsensa esitystä (johon kuului muitakin lapsia) niin, että muut eivät nähneet mitään.
Kommentit (2)
enkä aikuisista kummistakaan.
Itse olen esim. koulunäytelmissä ja muualla kohtelias, ja otan muiden vanhemmat ja lapset huomioon. Ne sellaiset ääliöt on vain pieni osa ihmisiä, jotka ajattelee 'minäjamunlapsetollaanykkösiä' muista piittaamatta. Mutta siis sellaiset aikuiset ikävä kyllä sitten kasvattaa myös sellaisia lapsia.
tämän palstan perusteella: tuntuu, että todella moni sano täällä, että tykkää vaan omista lapsista, muiden lapsia ei kestä ollenkaan. Mä en ymmärrä tällaista minäminäminäjamunlapset-mentaliteettia ollenkaan. Mä oon avoin kaikille ihmisille, olivatpa he lapsia, teinejä tai aikuisia, ja pidän kaikkia ihmisiä lähtökohtaisesti mukavina, kunnes toisin todistetaan. Jos joku ihminen osoittautuu kusipäiseksi, tai kemiat eivät vain kohtaa, yritän välttää kys. henkilön seuraa. En tiedä, johtuuko omasta asenteestani vai mistä, mutta tapaan enimmäkseen mukavia, tavallisia ihmisiä. Aika harvoin sanon kenestäkään, että onpa ikävä tai rasittava tyyppi.
Miltä teistä sitten tuntuu ajatus siitä, että joku ihminen ei pidä ollenkaan teidän lapsista vain sen takia, että he eivät ole tämän kyseisen henkilön omia lapsia.