Mieli on alkanut muuttumaan si rokotteesta

Oma on päätöksesi ja teet kuten parhaaksi näet mutta kuolemaa ei tarvitse ensimmäisenä pelätä

sen enempää ehditä testaamaan..

Mitään yhteyttä rokotteiden ja autismin välillä ei ole pystytty osoittamaan.



Tietoa elohopeasta ja tiomersaalista



Elohopeaa pääsee ympäristöön muun muassa teollisuudesta ja öljytuotteiden jalostuksesta. Elohopeasta syntyvä metyylielohopea rikastuu ravintoketjuissa eläimiin ja ihmisiin. Sitä on erityisen paljon esimerkiksi tietyissä petokaloissa. Metyylielohopea keräytyy mm. rasvakudoksiin ja mm. keskushermostoon.



Koska Pandemrix on pakattu moniannospulloon, rokotteessa on oltava säilyte mikrobikasvun estämiseksi. Tiomersaali on erittäin tehokas ja laajakirjoinen säilytysaine.



Tiomersaalimäärä 0,5 ml:n rokoteannoksessa on 5µg = 0,000 005 g.



Tiomersaali sisältää elohopeaa. Kun tiomersaali hajoaa elimistössä, siitä vapautuva etyylielohopea ei metyylielohopean tavoin kerry elimistöön vaan poistuu nopeasti.



* 0,5 ml rokoteannos sisältää etyylielohopeaa 2,5 ?g.



* Saman määrän elimistöön kertyvää ja sen myötä harmillisempaa metyylielohopeaa saa esimerkiksi yhdestä 25 g:n painoisesta silakasta



* Jotta etyylielohopea voisi aiheuttaa keskushermostovaurion, tiomersaalin kerta-annoksen tulisi olla vähintään 10 000 -kertainen tämän rokotteen sisältämään tiomersaalimäärään verrattuna.



Tiomersaali ja autismi



* Rokotteiden sisältämillä määrillä tiomersaalia ei ole todettu olevan yhteyttä autismiin tai muihinkaan neurologisiin oirekuviin tai sairauksiin.



* Yleinen mielipide ja huoli elohopeasta lasten rokotteissa kuitenkin aiheuttivat sen, että tiomersaalista päätettiin vähitellen luopua rokotesäilytteenä Yhdysvalloissa. Tämä päätös oli sinänsäkin helppo, että samaan aikaan siirryttiin yhä enenevästi käyttämään kerta-annosampulleja, joissa ei tarvita säilytysainetta.



* Koska tiomersaalista on laajassa mitassa luovuttu, olisi autismitapausten määränkin pitänyt kääntyä laskuun. Näin ei kuitenkaan käynyt.



http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/p…

1. Onko sikainfluenssarokote uusi rokote? Mikä on sikainfluenssarokotteen koostumus?



Euroopan lääkeviraston jo aiemmin hyväksymään mallirokotteeseen (H5N1) on vaihdettu uusi H1N1-sikainfluenssavirus. Näin toimitaan myös kaikkien kausi-influenssarokotteiden kanssa, eli niihin vaihdetaan uusi virus joka vuosi.



Sikainfluenssarokote sisältää pieniä osasia sikainfluenssaviruksen pinnalta. Rokotteessa on tehosteainetta, joka parantaa sen tehoa. Sikainfluenssarokotteessa käytetty tehosteaine koostuu tavanomaisista aineista, joita saadaan ravinnosta tai esimerkiksi vitamiinivalmisteista. Vastaavanlaista tehosteainetta on käytetty kausi-influenssarokotteessa yli kymmenen vuoden ajan. Huolenaiheita ei ole tutkimuksissa noussut esille.



Rokotteessa käytetty tehosteaine (AS03) sisältää lähinnä kehossa muutenkin esiintyviä, normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä yhdisteitä, kuten E-vitamiinia. Tehosteaineella on tehty kaikki normaalit rokotteen myyntilupaa varten tarvittavat turvallisuustutkimukset. Näissä tutkimuksissa tehosteaine todettiin turvalliseksi ja tehokkaaksi.



Rokotteessa käytetty säilöntäaine tiomersaali on sellaisessa muodossa, että se sisältämä elohopea ei kerry elimistöön vaan poistuu nopeasti. Tiomersaali on vuosikymmenien käytössä osoittautunut lastenkin rokotuksissa turvalliseksi. Rokotteen elohopeamäärä on lisäksi niin pieni, että enemmän elohopeaa saa esim. kala-ateriasta.



Lisäksi sikainfluenssarokotteessa on äärimmäisen pieniä määriä kanamunan valkuaista ja formaldehydiä. Voimakas yliherkkyys rokotteen ainesosille on erittäin harvinaista.



2. Voiko vain muutaman kuukauden ikäistä vauvaa rokottaa influenssaa vastaan?



Ei. Rokote annetaan aikaisintaan 6 kk iässä. Alle 6 kk ikäinen voi saada suojaa äidinmaidon kautta, mikäli äitiä rokotetaan. Myös raskaudenaikaisen rokotuksen tiedetään antavan jonkin verran suojaa syntyvälle vauvalle.



3. Suojaako tavallinen influenssarokote sikainfluenssalta? Entä lisääkö se tartunnan riskiä?



Tavallinen eli kausi-influenssarokotteeksikin kutsuttu rokote ei suojaa A(H1N1)v-virusta eli sikainfluenssaa vastaan. Se ei kuitenkaan lisää A(H1N1)v-tautiriskiä.



On tärkeä huomata, että kausi-influenssarokote on tärkeä myös tänä syksynä kaikille tavanomaisille influenssariskiryhmille (alle 3-vuotiaat lapset, sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja 65 vuotta täyttäneet).



4. Voiko rokotteella olla vakavia sivuvaikutuksia? Mistä tiedetään, että niitä ei tule?



Sikainfluenssarokotteella on samanlaisia haittavaikutuksia kuin kausi-influenssarokotella. Sikainfluenssarokote aiheuttaa tosin kausi-influenssarokotetta selvästi enemmän paikallisia reaktioita, kuten pistoskohdan punotusta, kuumotusta, turvotusta tai paikallista kipua. Tämä johtuu todennäköisesti tehosteaineen avustamasta rokotteen paikallisesta vaikutusmekanismista.



Lisäksi yli 10 prosenttia rokotetuista on saanut influenssan kaltaisia oireita, kuten lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja kuumetta. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä ja niitä voi hoitaa tavallisilla kuume- ja kipulääkkeillä. Hyvin harvoin esiintyvät haitat tulevat esiin kun rokotuksia käytetään laajasti.



Rokotteen koostumuksen ja vaikutusmekanismin vuoksi harvinaisten haittojen odotetaan olevan samat kuin kausi-influenssarokotusten yhteydessä raportoidut harvinaiset haittavaikutukset. Vakavia haittavaikutuksia rokotteesta ei odoteta tulevan. Voimakkaasti kanamunalle allergiset voivat saada allergiaoireita, ja rokotusta kannattaa harkita tarkemmin.



5. Annetaanko kaikille sama rokoteannos?



Aikuisille annetaan 0,5 ml:n ja alle 9-vuotiaille 0,25 ml:n kerta-annos rokotetta.



6. Riittääkö 1 rokoteannos?



Tämänhetkisen tiedon valossa yksi annos riittää sekä aikuisille että lapsille. Saattaa olla, että syksyn kuluessa tullaan suosittelemaan toista annosta joillekin kohderyhmille, mutta tätäkin päätöstä varten odotetaan vielä valmistajalta viimeisimpiä tietoja rokotteiden immunogeenisuustutkimuksista.



7. Jos taudin on potenut jo kerran, voiko sen saada uudelleen, jos virus muuntuu toiseen muotoon?



Kyllä voi. Jos virus muuntuu, on mahdollista, että elimistö ei enää tunnista sitä, eivätkä taudin tai rokotuksen kautta elimistössä tuotetut vasta-aineet enää suojaa. Juuri viruksen jatkuvan muuntumisen vuoksi kausirokotetta on otettava vuosittain.



8. Kannattaako raskaana olevan ottaa rokote? Onko rokote turvallinen sikiölle?



Raskaana olevalla on moninkertainen riski saada vakava sikainfluenssa, joutua sairaalaan tai kuolla kuin muilla vastaavan ikäisillä tai väestöllä keskimäärin. Riski suurenee raskauden edetessä ja on vielä suurempi, jos äidillä on jokin perussairaus, kuten astma. Sekä Maailman terveysjärjestö WHO että Euroopan tartuntatautivirasto ECDC suosittelevat rokotetta kaikille raskaana oleville, ja THL yhtyy näihin suosituksiin.



Euroopan korkein lääkeviranomainen EMEA on hyväksynyt maassamme käytettävän sikainfluenssarokotteen raskaana olevien rokottamiseen ilman rajoituksia. Rokote ei sisällä ainesosia, jotka olisivat sikiölle tai raskauden kululle harmillisia. Rokotteen vaikutus on paikallinen, eikä sen mekanismikaan sovi sikiövaurioiden aiheuttajaksi.



Tietoa raskaanaolevalle pandemiarokotuksista (pdf, 85 kt)



9. Saako lapsi äidinmaidosta vasta-aineita jos imettävä äiti rokotetaan? Suojaako raskauden aikainen rokotus syntyvää vauvaa?



Jos äiti on rokotettu, vasta-aineet voivat siirtyä äidinmaidon kautta lapseen. Varmempi tapa suojata vastasyntynyttä on äidin viimeisellä raskauskolmanneksella saama sikainfluenssarokotus. On näyttöä siitä, että äidiltä näin saadut vasta-aineet suojaavat syntyvää lasta aina kuuden kuukauden ikään asti.



10. Voiko sikainfluenssan lisäksi tulla talvella tavallinen influenssa? Rokotetaanko ihmiset sitäkin varten?



Voi. Kyse on kahdesta eri influenssasta. Kausi-influenssarokotetta tarjotaan kaikille riskiryhmille kuten aikaisempina vuosina.



11. Saako kausi-influenssarokotuksen ja pandemiarokotuksen antaa yhtä aikaa?



Suomi tulee olemaan maita, joissa molemmat rokotteet ovat tarjolla samanaikaisesti. Terveet 6–35 kuukauden ikäiset lapset sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat ovat oikeutettuja saamaan molemmat rokotteet. Rokotteet voi antaa samanaikaisesti, kunhan ne pistetään eri raajaan.



12. Onko rokotteet valmistettu kananmunatekniikalla? Jos on, voidaanko kananmuna-allergikkoja rokottaa?



Sikainfluenssarokotteet on valmistettu vastaavalla tavalla hedelmöitetyissä kananmunissa kuin kausi-influenssarokotteetkin. Näissä rokotteissa voi olla jääminä kanan proteiineja ja kananmunan valkuaista, ovalbumiinia.



Sikainfluenssarokotetta ei pääsääntöisesti tule antaa niille, jotka kananmunaa sisältäviä elintarvikkeita syötyään ovat saaneet henkeä uhkaavan, voimakkaan allergisen reaktion (anafylaksian). Hoitava lääkäri voi kuitenkin harkita rokotteen antamista erittäin voimakkaasti kanamuna-allergiselle henkilölle, mikäli riski sairastua vakavaan influenssaan on korkea.



On mahdollista, että kanamunalle allergiset saavat lieviä yliherkkyysoireita rokotteesta. Valtaosalle heistä ei kuitenkaan tule minkäänlaisia oireita. Jos kananmuna aiheuttaa vain iho- tai suolioireita, rokotteen voi antaa normaalisti.



Pikkulapset, jotka eivät ole koskaan saaneet kanamunaa, voidaan rokottaa normaalisti. Etukäteen altistaminen tai muuten testaaminen on tarpeetonta.



13. Voisiko kansalaiset rokottaa myös jälkitauteja vastaan?



Esimerkiksi keuhkokuumetta aiheuttavaan pneumokokkibakteeriin on rokote saatavilla.



Aikaisempien pandemioiden perusteella tiedetään bakteerikeuhkokuumeiden kyllä lisääntyvän. Pneumokokki on tärkeä keuhkokuumeiden aiheuttaja, mutta myös muut bakteerikeuhkokuumeet ovat osallisina jälkitaudeissa. Pneumokokkirokote ei vähennä riskiä sairastua näihin.



Alle 5-vuotiaiden pneumokokkitautien riskiryhmiin kuuluvien pneumokokkirokotukset toteutuvat maksuttomina jo tälläkin hetkellä maassamme. Vanhemmille pneumokokkitautien riskiryhmiin kuuluville rokotteita suositellaan omalla kustannuksella.



Kaikkien lasten pneumokokkirokotukset toteutuvat suuressa osassa Eurooppaa, ja Suomessakin niiden aloittaminen on kiinni rahoituksesta ja tullee toteutumaan lähivuosina. Aikuisten ja iäkkäiden pneumokokkirokote (polysakkaridirokote) on teholtaan heikompi kuin lasten rokote (konjugaattirokote), eikä sen tehoa ole vakuuttavasti osoitettu keuhkokuumeita vastaan. Sen käytön lisääminen ei tieteellisen näytön pohjalta ole perusteltua.



Rokottajan käsikirja: Pneumokokkirokotteet



14. Onko rokote maksullinen?



Rokote on rokotettavalle maksuton.



15. Mille väestöryhmille annetaan ensin rokote, jos sitä ei saada heti kaikille? Miten väestöryhmistä päätetään?



Suomessa on päätetty, että rokotetta hankitaan riittävästi kaikille halukkaille. Tämänhetkisen tiedon perusteella on todennäköistä, että rokotukset päästään aloittamaan lokakuun loppupuolella. Koko väestö on mahdollista rokottaa syksyn ja talven aikana. Kunnat järjestävät rokotukset pääsääntöisesti terveyskeskuksissa.



Väestö rokotetaan ryhmittäin. Rokotus on vapaaehtoinen ja maksuton.



Rokotusjärjestys

1. Infektiopotilaita tai infektioille alttiita potilaita hoitava terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja sairaankuljetuksen henkilöstö sekä apteekkien asiakaspalvelussa toimivat henkilöt. Nämä ryhmät altistuvat työssään tartunnalle ja heidän rokottamisensa suojaa myös potilaita.



2. Raskaana olevat naiset

Valtaosa raskaana olevista sairastaa lievän taudin. Heillä on kuitenkin muita samanikäisiä suurempi riski saada vakava tauti. Äidin ottama rokote suojaa myös vastasyntynyttä ensimmäisten elinkuukausien ajan.



3. Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 6 kuukauden - 64 vuoden ikäiset

Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on esimerkiksi säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus, aineenvaihduntasairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti. Sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla on suurin vaara saada vakava tauti. Myös perustauti voi pahentua ja toimintakyky huonontua.



4. Terveet 6-35 kuukauden ikäiset lapset

Pienet lapset sairastavat paljon influenssaa ja joutuvat influenssan vuoksi myös keskimääräistä useammin sairaalahoitoon. Lisäksi he ovat tehokkaita tartuttajia.



5. Terveet 3-24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet

Juuri 3-24-vuotiaat ovat sairastuneet sikainfluenssaan eniten. Vaikka heidän tautinsa on usein lievä, osa sairastuneista saa vaikean taudin. 6. Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Vaikka 65 vuotta täyttäneillä on muuta väestöä pienempi riski sairastua sikainfluenssaan, perussairaus lisää vaaraa sairastua vakavaan influenssaan. Muun väestön rokottamisesta päätetään kun nähdään, miten sikainfluenssatilanne kehittyy.



Rokotusten antamisjärjestys on määrätty Valtioneuvoston asetuksella 24. syyskuuta 2009.

Rokotusjärjestys (Sosiaali- ja terveysministeriö)



16. Voivatko ulkomaalaiset saada rokotteen?



Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus saada rokote. Tämä koskee myös lyhytaikaista asumista, kuten esimerkiksi yhden lukukauden opiskelua tai asumista eri puolilla maata sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa. Myös suurlähetystöjen henkilökunta saa halutessaan rokotukset maassamme.



Vain matkailijoita ei rokoteta, jottai ei saataisi aikaan rokotusturismia, sillä eri maat ovat varanneet rokotteita eri tavalla kansalaisilleen.



17. Jos rokotukset aloitetaan riskiryhmistä, saavatko ei-riskiryhmiin kuuluvat rokotetta omakustanteisesti?



Rokote ei ole myynnissä. Suomi on tilannut noin 5,3 miljoonaa rokoteannosta. Rokotteet saapuvat maahan vähitellen.



Kunnat ja kuntayhtymät hoitavat rokottamisen käytännön järjestelyt ja rokottamisen.



18. Voiko rokotuksia saada työterveyshuollosta?



Kunta voi toimittaa rokotteita myös työterveyshuollon toimipisteisiin tai yksityisille lääkäriasemille. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että kirjaukset rokotuksista siirtyvät rokotetun kotikunnan terveystietoihin. Rokotteen tulee olla saajalleen ilmainen. Kustannukset rokottamistapahtumasta eivät myöskään kuulu työantajan maksettavaksi, vaan rokottamisen kustannuksista vastaa rokotukset toimeksi antanut kunta.

"VI. Rokotteet



Elohopeaa on rokotteissa tiomersaalina (tunnetaan myös timerosaalina), jonka painosta noin 50 prosenttia on etyylielohopeaa ja jota käytetään säilöntäaineena eli estämään mikrobien kasvua. Tässä vaiheessa kiistellään vielä siitä, onko rokotteiden tiomersaalilla haitallista vaikutusta ihmisiin vai ei, mutta on kuitenkin tärkeää huomata, että vuonna 1991 Maailman terveysjärjestö totesi, että mitään turvallista tasoa, jonka alapuolella elohopea-altistumisella ei olisi mitään haitallista vaikutusta, ei ikinä ole vahvistettu. Jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet joihinkin toimenpiteisiin. Elokuussa 2004 Yhdistyneen kuningaskunnan terveys- ja sosiaaliturvaministeriö ilmoitti, että se ei enää käyttäisi tiomersaalia vauvojen rokotteissa; Tanskan terveydenhuoltojärjestelmän kansallinen keskuslaboratorio ei ole käyttänyt tiomersaalia lasten rokotteissa vuoden 1992 jälkeen. Rokotteissa käytettävää elohopeaa koskeva tilanne muissa jäsenvaltioissa ei ole selvä."



Lisäksi kannattaa huomioida tämä lauselma:

"Q. ottaa huomioon, että on tutkittava riippumattomalla tavalla tarkemmin myös esimerkiksi amalgaamin sekä elohopeapitoisten rokotteiden ja desinfiointiaineiden kaltaisten elohopean lähteiden terveydellinen merkitys,"



Ilmeisesti RIIPPUMATTOMIA tutkimuksia ei ole pahemmin tehty.



Ja tämä:

"20. kehottaa komissiota puuttumaan elohopean käyttöön rokotteiden tuotannossa, kuten on mainittu myös neuvoston 24. kesäkuuta 2005 antamissa päätelmissä, ja arvioimaan sitä tarkoituksena käytön rajoittaminen ja täydellinen kielto, kun käytettävissä on asianmukaisia ja turvallisia vaihtoehtoja, sekä tukemaan tutkimusta, jolla kehitetään käyttökelpoisia mahdollisuuksia toimittaa kehitysmaihin tulevaisuudessa tiomersaalittomia multidose-rokotteita;"



Käsittääkseni vaihtoehtoja olisi ollut. Miksi ehdotettaisiin täyskieltoa "TÄYSIN TURVALLISELLE" ainesosalle? Ei tuossa mainita yleisestä mielipiteestä mitään.



Koko tarinan voi lukea täältä:

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+REPORT…