Lue keskustelun säännöt.
Miksi koen kilpailevani miehen siskon kanssa?
27.10.2009 |
Ihan hassua, mutta mulla on pääni sisällä joku sellainen kilpailuasetelma miehen siskon ja sen miehen kanssa. He ovat meitä viitisen vuotta vanhempia ja luonnollisesti ovat ehtineet edetä meitä pidemmälle mm. asunnon, uran ja muun suhteen. Mutta nyt olen jotenkin kateellinen kun yrittävät lasta ja meidän tilanteeseen se ei vielä edes sovi, molemmilla opinnot kesken. Miksi mulla on tällaisia hölmöjä tuntemuksia? Miten niistä pääsee eroon?
Kommentit (13)
Koen että me kilpailemme heidän kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olen kade toisen perheenlisäyksestä? Kun en itse sitä edes suunnittele vielä.
Ala elää omaa elämääsi.
Huono itsetunto aiheuttaa itsensä vertaamista muihin ja saa jopa kyseenalaistamaan omat jo hyväksihuomatut ratkaisut.Sun kannattais varmaan alkaa työstää itsetuntoasi..
kaikki kateelliset ihmiset jotka eivät keskity elämään omaa elämäänsä vaan kyttäävät ja matkivat muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kilpailet kaikkien naisten kanssa? Ottaako sua usein päähän jos joku nainen on sua hoikempi, kauniimpi, älykkäämpi, rikkaampi, koulutetumpi tms...?
Miks muuten oisit tääl vauva.fi:ssä. Sun biologinen kello tikittää. Ja mikä on oikea aika hankkia lapset? Pidä välivuosi koulusta:) Paljon mukavampi sitäpaitsi äippäloman jälkeen palata kouluun kuin töihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kehtaan sen myöntää.
Ihan sen vuoksi että miehen suvun mielestä miehen siskon perhe on niin ihmeellinen ja täydellinen. Kukaan ei osaa leipoa ja laittaa juhlia kuin miehen sisko ja lasten hoidossakin on oikea guru.
Ja minulla ärsyttää se kehuminen. Ei miehen sisko sen kummempi ole kuin kukaan muukaan, itseasiassa moni tuttuni handlaa nuo kotihommat paljon paremmin ja ilman apua. Miehen sisko ei saa mitään tehtyä kotona jos äitinsä ei ole apuna.
En tietoisesti pyri kilpailemaan ihmisten kanssa. Olen itse hoikka, kaunis jne. eli nuokaan jonkun mainitsemat asiat eivät haittaa toisissa ihmisissä. Pidän mieheni siskosta kovasti, en vain ymmärrä miksi nyt olen alkanut vertaamaan meitä heihin. Ehkä mulla tosiaan biologinen kello tikittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lapsi sopii mihin tahansa elämäntilanteeseen nimittäin elämäntilanne muuttuu aivan toiseksi kun lapsi syntyy oli se mikä tahansa. Itse sain lapseni kolmenkympin molemmin puolin, jos olisi ollut tilaisuus olisin voinut "hankkia" aiemminkin lapsia, mutta olen onnellinen lapsistani.
Kateellisuus on ehkä juuri tästä lapsiasiasta vai mitä? Lasten kanssa ei ehdi olla kateellinen mitättömistä asioista ainakaan. Kaipa se ihmisluontoon vähän kuuluu olla joskus jollekin ainakin ihan pikkuriikkisen verran kateellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin erittäin hyvälle ystävälleni kateellinen samasta asiasta vaikka en aikaisemmin ollut ollut mistään muusta. Analysoin sen niin, että vaikka me molemmat olimme tahoillamme naimisissa ja oli hyvät työpaikat jne., niin se raskaaksi tuleminen ja perheen hankkiminen oli jotenkin niin paljon isompi juttu. Tuntui esimerkiksi, että he olisivat parina olleet paljon rakastuneempia ja sitoutuneempia kuin me jne.
Kyllä se siitä :)
ja olet siksi ikäänkuin mustasukkainen. Älä huoli, saatte ollakin niitä "pikkusisaruksia". Aika auttaa ja parempi tutustuminen. Ties vaikka saisitte pian kummilapsen :)