Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

kummiasiaa: kurja tilanne ja olen kamala ihminen

Vierailija
25.10.2009 |

mutta mun mielestä on todella vastenmielistä olla kouluaikaisen kaverini lapsen kummi ikään kuin pakkokummina. Heillä ilmeisesti ei oikein kavereita ole ja pyyntö tuli ihan puun takaa. Lapsen takia ollaan nyt vähän enemmän tekemisissä kuin aiemmin jolloin oltiin noin kerran vuodessa. Se olisi hyvin riittänyt mulle, nyt täytyy vaan järkätä pakkovierailuja ja rahaa menee vaikka ei (kamala myöntää) yhtään kiinnosta panostaa kyseiseen perheeseen. Kieltäytyminen kummiudesta olisi katkaissut välit, sen tiedän.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
25.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

perhe asuu muualla ja itsellä ei mahdollisuutta matkustaa sinne, eikä muutenkaan kaiken arkihässäkän ohella aikaa eikä intressiä pitää yhteyttä, kun ei oikein ole mitään yhdistävää...Sain vielä vuoden aikana kolme kummilasta+ oman lapsen, jonka kanssa jäin yksin, joten resurssit lahjoihin ja yhteydenpitoihin aika rajalliset. Inhottavaa ja huono omatunto.

Vierailija
2/5 |
26.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

perhe asuu muualla ja itsellä ei mahdollisuutta matkustaa sinne, eikä muutenkaan kaiken arkihässäkän ohella aikaa eikä intressiä pitää yhteyttä, kun ei oikein ole mitään yhdistävää...Sain vielä vuoden aikana kolme kummilasta+ oman lapsen, jonka kanssa jäin yksin, joten resurssit lahjoihin ja yhteydenpitoihin aika rajalliset. Inhottavaa ja huono omatunto.

Jos olit itse raskaana, eka lapsi? olisit voinut vedota siihen, ettet nyt ala kummiksi. Ja kyllä siitä voi ilman syytäkin kieltäytyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
26.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jälkiviisaus kun pureutuu luihin ja ytimiin...

Vierailija
4/5 |
26.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

varsinkin jos ilman syytä kieltäytyisi. Näin se vaan menee kun rehellisiä ollaan.

Vierailija
5/5 |
26.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta voin kuvitella miten hankalaa on kieltäytyä!!! Jos toinen onnellisena soittaa ja pyytää kummiksi... Ei minustakaan olisi kieltäytymään. Oikeasti.

Mutta eihän siihen kummilapseen tartte välttämättä rahallisesti niin paljon satsata.. Voihan lähettää aina kortteja ja kirjeitä, vaihtaa näin kuulumisia.. Ja lahjaksi voi lähettää jotain halvempaa.. Alesta kirjan esim. tai jonkun halvemman lelun.. Ei siihen lopulta mene niin paljon aikaa eikä rahaa.

perhe asuu muualla ja itsellä ei mahdollisuutta matkustaa sinne, eikä muutenkaan kaiken arkihässäkän ohella aikaa eikä intressiä pitää yhteyttä, kun ei oikein ole mitään yhdistävää...Sain vielä vuoden aikana kolme kummilasta+ oman lapsen, jonka kanssa jäin yksin, joten resurssit lahjoihin ja yhteydenpitoihin aika rajalliset. Inhottavaa ja huono omatunto.

Jos olit itse raskaana, eka lapsi? olisit voinut vedota siihen, ettet nyt ala kummiksi. Ja kyllä siitä voi ilman syytäkin kieltäytyä.