Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vauva 1,5kk, itkee eikä mikään auta, voimat lopussa...

Vierailija
20.10.2009 |

Meillä on nyt n. 1,5kk ikäinen tyttö ja hän on itkenyt todella paljon kolmisen viikkoa. Missään ei ole hyvä, aina ei ole nälkä, ei väsytä (tai on yliväsynyt) enkä enää tiedä mitä tehdä. Sylissä on rauhallinen kun kävelee koko ajan ja vaunuihin rauhottuu välillä liikkeessä. Raikas ilma tuntuu helpottavan parhaiten tai silloin kun ei enää muu auta. Omat voimat alkaa olla lopussa. Mies auttaa sen minkä pystyy, mutta hän käy töissä ja hänen on saatava nukkuakin. Sukulaiset ja suurin osa muistakin tutuista asuu kauempana ja heistä ei kauheasti ole apua.



Tämä on meidän ensimmäinen vauvamme, odotin kaksosia, mutta toinen tytöistä kuoli muutaman tunnin päästä syntymästään. Jo tuon takia tämä alku on ollut raskasta ja pelkään koko ajan, että teen jotain väärin ja että menetän tämänkin vauvan. Ennen tätä minulla ollut yksi keskenmeno ja yksi kohtukuolema.

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saattaa olla masuvaivoja. Itselläkin kohta 2kk poika ja ostin sitten apteekista mallasuutetta. Auttaa kakan tuloon. :) Ja ostin ihan dee tippoja, kuulemma vatsaystävällisempiä, pitää vain antaa enemmän kuin jekovittia. Oletko kokeillut mahallaan nukuttamista?



Onnea tytöstä ja otan osaa suruun :/

Vierailija
2/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko vauva jatkuvasti itkuinen vai vain välillä? Onko täysimetyksellä vai korvikkeella ja kasvaako hyvin?



Meillä huuto alkoi viikon iässä ja sitä kesti niin kauan, että tajusimme vauvan olevan allerginen ja aloin karsia omia syömisiäni. Jos imetät laita vaikka ylös mitä syöt ja miten vauva itkee, nukkuu, puklaa ja kakkaa. Etsi näistä yhtäläisyyksiä. Voit jättää vaikka maidon ja munan pois omasta ruokavaliosta.



Meillä auttoi kiikkutuolissa istuminen ja kiikuttelu. Ulkona kävely, käytiin usein yöllä kävelyllä, koska se oli ainut keino jolla vauvan sai hiljaiseksi, edes hetkeksi.



Palkkaa lastenhoitaja teille päivällä pariksi tunniksi ja nuku itse.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on aivan ymmärrettävää että sinusta tuntuu tuolta kuin tuntuu, mutta tyttösi tähden voisi olla hyvä jutella vaikka neuvolassa. ehkäpä olet masentunut? vauva aistii tämän hyvin herkästi.





tsemppiä sulle ja onnea tytöstä :)

Vierailija
4/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja ne helpotti gefilus tipoilla. niin ja rintareppu oli ehdoton. voimia!!

Vierailija
5/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voit saada kotiapua.



Oletko kokeillut kantoliinaa tai tukevaa rintareppua? Kannattaa pyytää esim. ylimääräistä neuvola-aikaa ja alkaa selvittää, onko kyseessä esim. koliikkia, joku allergia, saako riittävästi maitoa tms.



Paljon voimia ja hankalankin alun jälkeen varmasti helpottaa!

Vierailija
6/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jaksat kantaa vauvaa paremmin. Lapsi saattaa jopa nukahtaa siinä.

kokeile vauvahierontaa, auttaa vatsakipuun ja rentouttaa vauvaa.

onko vauvalla selkeästi vatsakipuja kun itkeskelee? vyöhyketerapia voisi auttaa.

Ystäväni vauvalla oli lihakset jotenkin jumissa ja oli tosi itkuinen ,he kävivat vauvan kanssa jossain (en muista mikä hieno nimi sillä hoidolla oli :)) ja se auttoi jo parin kerran jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa jotenkin tutulta. Meillä kantoliina oli korvaamaton. Muualla vauva ei nukkunut kuin hyvin lyhyitä hetkiä. Muistan kun istuin aina sängyn reunalla useamman tunnin peräkkäin ja joustinpatjan päällä hytkytin ja katsoin netistä mm kaikki inno-ohjelmat ja mitä kaikkea netistä löytyikään. Sitten oli rintaraivarit ym. joita ei auttanut kuin kestää. Silloin kaikki tuntui tosi raskaalta mutta nyt jos sama toistuisi niin se auttaisi kun tietää että se on ohimenevää. 3 kk iässä meillä oli jo selvästi helpompaa.

Vierailija
8/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vaadit apua!! Suosittelen (jos teidän kunnassanne on mahdollista), että pyytäisit sekä perhetyöntekijää että kotipalvelua. Tarvitset keskusteluapua menetyksestä selviämiseen ja yleensäkin voimaantumiseen ja kotipalvelua auttamaan lapsen hoidossa. Heiltä saa yleensä myös hyviä vinkkejä haastavien vauvojen ja koliikkivauvojen hoitoon.



Älä jää yksin, se on pahinta mitä voit tehdä! Ei kannata yrittää selvityä itse vaikeasta alusta, se ei tee sinusta parempaa äitiä. Masentuneen ja loppuunpalaneen äidin se kyllä voi saada aikaan.



Voimia sinulle hirmuisesti. Missä päin asut? Jos asut pääkaupunkiseudulla, voin auttaa etsimään oikeat numerot avun saamiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

1. Rentoudu ja rauhoitu. Otatko jatkuvasti vauvan syliin vain annatko hereillä ollessaan olla myös yksikseen?

2. Anna pienen olla myös yksin. Tutkia ympärillään olevaa maailmaa.

3. Kuinka paljon nukkuu?

4. Entäs syökö rintamaitoa vai korviketta? Saako tarpeeksi ruokaa?

Vierailija
10/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja otan osaa suruusi. Paljon taakkaa sinullakin. :(



Imetysdieettiä minäkin olisin suositellut, jos imetät? Jos et imetä, oletko kokeillut erilaisia korvikkeita? Yleensä tuon ikäiset nukkuvat todella paljon, missä (paitsi vaunuissa) nukutat vauvaa? Oletko koeillut kantoliinaa?



Ota yhteyttä neuvolaan ja pyydä apua!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta jos tilanne on tarpeeksi solmussa, ei niistä ole hyötyä. Neuvoja (ja neuvojia) on miljoonia ja kaikilla on oma, paras mielipiteensä. Jos ihminen on masentunut, on turha neuvoa rentoutumaan ja rauhoittumaan. Joskus tilanteen laukaisemiseen riittää keskusteluapu, joskus on syytä turvautua väliaikaisesti vaikka kemiallisiin kainalosauvoihin. Esimerkiksi minua, koliikkivauvan masentunutta, täysuupunutta äitiä eivät nuo neuvot olisi auttaneet yhtään. Olisin tarvinnut konkreettista läsnäoloa arkeen ja ihan lisäkäsiä vauvan hoitoon. En olisi myöskään millään pystynyt vastaamaan kysymykseen "saako vauva tarpeeksi ruokaa?", koska täysimetin. Vauva huusi tuntitolkulla, oli sitten tissillä jatkuvasti tai muutaman tunnin välein. Tämä kritiikki siis neuvojasi väheksymättä.



Minä ottaisin kaikesta huolimatta yhteyden neuvolaan. Minusta kuulostaa siltä, että toisen ihmisen läsnäolo olisi tässä tapauksessa tarpeen.

Vierailija
12/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos meinaa herätä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulta on myös kuollut lapsi, joten neuvot tulevat siitä kokemuksesta.



Sinun pitää saada surra toista kaksosta myös. Sureminen on todella raskasta ja samaan aikaan pitäisi jaksaa myös hoitaa, rakastaa ja kiintyä siihen vauvaan. Synnytyksen jälkeisen masennuksen riski on todella iso.



Sinun pitää saada nyt monenlaista apua.

Ensinnäkin sinä (ja ehkä myös miehesikin) tarvitsee varmaan ihan keskusteluapua. Voitko saada neuvolasta tai synnytyssairaalastasi lähetteen kriisiterapiaan? Jos et näistä, niin kuulutko vielä työterveyshuollon piiriin? Sieltä voi saada apua myös.



Sitten tarvitsette varmasti apua ihan käytännön elämässä. Voisitteko puhua ystäville ja naapureille tilanteesta? Esimerkiksi ihan konkreettinen ruoka-apu voisi olla tarpeen. Sinä tarvitset kunnon ruokaa, vaikka itsestä ei aina siltä tuntuisikaan. Oma kokemukseni on se, että melkein ihan tuntemattomatkin haluavat auttaa kun heille kerrotaan tarpeeksi konkreettinen keino.



Toinen asia mistä olisi varmasti hyötyä on se, että saisit myös seuraa päiväksi. Voisiko tässä naapurit tai ystävät auttaa?





Käpy ry:stä voit saada myös tukihenkilön, jonka kanssa voit keskustella vaikka puhelimessakin.



Viimeiseksi:

ensinnäkin sinä olet lapsesi äiti, luota itseesi hänen parhaana hoitajana. Jos lapsi itkee kovasti, hänellä lienee jokin hätä. Masukipu lienee todennäköisin. Vie lapsi huomenna lääkäriin ja kerro teidän tilanne. Aiemmin esitetyt kantoliina- ja vaunulenkkineuvot ovat hyviä. Jos sinua väsyttää, niin mene vaikka vauvan kanssa sänkyyn makaamaan. Jos lapsi itkee sinun vieressä, anna itkeä. AInakin hän on turvassa. Saat itse kuitenkin hiukan levättyä.



Jos lapsen itku käy ihan kestämättömäksi, niin sitten on kaksi hätävinkkiä. Laita lapsi pinnikseen hetkeksi ja mene itse toiseen huoneeseen ja vedä syvään henkeä ja laske vaikka kahteenkymmeneen. Rauhoitut itse vähän. Toinen on koliikkivanhempien neuvo, hommaa kuulosuojaimet.



Vierailija
14/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En välttämättä muista kaikkia kysymyksiä, ainakin joihinkin vastaus



Tyttö kakkaa kerran tai kaks päivässä. Masuvaivoja itsekin olen epäillyt, välillä ainakin näyttää siltä, että tyttö itkee mahaansa.



Imetän tyttöä, korviketta ei ole saanut, mies tosin välillä antanut lypsämääni maitoa pullosta. Tyttö on neuvolan mukaan kasvanut hyvin.



En tiedä, voi olla, että tyttö vaistoaa oloni. En nyt aina surullinen ole, mutta välillä kyllä ja ehkä sen tyttökin aistii.



Maito on automaattisesti pois minun ruokavaliostani, koska olen sille allerginen, mutta täytyy alkaa pitää kirjaa syömisistä ym, josko sillä jotain selviäisi.



Taidan soittaa myös neuvolaan ja pyytää ylimääräisen ajan ja kysellä perhetyöntekijästä ym, ne varmasti auttaisivat. Tuntuu, ettei tässä ole missään välissä aikaa surra menettämäämme vauvaa kun tyttö täytyy kuitenkin hoitaa. En tiedä masennuksesta, voi olla sitäkin, ehkä. Aiemmin ei ole ollut enkä tiedä miten se oireilee. Välillä on voimat lopussa, mutta olen ajatellut sen johtuvan vain siitä, että suren menettämäämme vauvaa ja nyt viime aikoina tytön valvottamisesta.



Joku puhui vyöhyketerapiasta ja vauvan hieronnasta. Onko tuosta vauvan hieronnasta jossain esim. netissä ohjeita, miten se tapahtuu?



Kiitos kaikille vastauksista ja vinkeistä



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin ehdottaisin sitä paljon mainostettua kantoliinaa. Saisit vauvan lähellesi ja vauva läheisyyttä sinulta. Vaikuttaisi siltä, että te tarvitsisitte molemmat nyt tukea toisiltanne.

Vierailija
16/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kantoliina on käytössä vaihtelevalla menestyksellä. Välillä tyttö viihtyy siinä, välillä huutaa kun syötävä, toisaalta näin on vaikka tyttö olisi vaunuissa tai sylissä ilman liinaa, vika ei välttämättä ole liinassa.



Rentoutua olen yrittänyt, mutta tuntuu, ettei se onnistu. En kanna tyttöä koko ajan sylissä tai no ensimmäiset kolmisen viikkoa kotona meni niin, että tyttö enimmäkseen nukkui ja hereillä ollessa oli lattialla, välillä sylissä. Sitten itkut alkoi ja ne vaan lisääntyivät ja nyt tyttö on aika paljon sylissä, liinassa tai vaunuissa, välillä sitterissäkin.



Nyt viime aikoina tyttö on nukkunut todella vähän, arviolta ehkä 3-6tuntia vuorokaudessa ja nuokin aika pienissä pätkissä. Välillä tämän "itkukauden" aikana tyttö on nukkunut ehkä jopa 9tuntia, mutta ei kauhean usein. Todella vähän siihen nähden mitä minun tietääkseni vauvan pitäisi nukkua.



Keskustelua/terapiaa kaivattais miehen kanssa molemmat ja myös se toinen päivisin seurana ei olis pahitteeksi. Luultavasti joku ystävisämme voisi olla päivisin seuranani ja auttaa muutenkin ehkä.



ap

Vierailija
17/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ota heti aamulla yhteyttä neuvolaan ja kerro suoraan ettet jaksa. Olette kokeneet suuren surun ja tietenkin tunteesi ovat ristiriitaisia kun sinulla on ilonkin aiheita.

Vierailija
18/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuli kurja olo puolestasi. Uni on tärkeää, samoin olisi ystävät ja tuki. Lupaa, ettet jää paikalleen odottamaan pahinta, vaan juttele neuvolassa asiasta, ja kerro rohkeasti, niin kuin kaikki on.



Saako vauva riittävästi maitoa? Kuuletko imettäessä nielemisäänen? Lopettaako itse imemisen ja päästää rinnan suusta osoituksena kylläisyydestä? Saatko hänet röyhtäisemään?



Muistan, että meillä poika tuossa iässä yhtäkkisesti meinasi "hukata" päiväunirytmin. Siihen auttoi vaunuun nukuttaminen, nukahti sinne hyvin. Ota vaunut sisälle tai parvekkeelle tai eteiseen tms. ja kokeileppa nukuttaa päivällä sinne. Siinä on helppo myös keinutella jos meinaa herätä. Yliväsynyt vauva voi olla aika itkuinen, jos siitä on kyse.



Jos olet pienemmästä kaupungista, kysele rohkeasti perhetyöntekijää käymään. Pienessä kaupungissa varmaankin on resursseja. Se ei tee sinusta huonoa äitiä, että kerrot väsymyksestä ja vauvan itkuisuudesta, vaan päin vastoin osoittaa, että olet hyvä äiti, kun kannat huolta teidän jaksamisestanne.



Voimia sinulle, toivon kaikkea hyvää.

Vierailija
19/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen todella kantoliinaa tai muuta kantovälinettä jos saat lapsen pidettyä sylissä ilman käsiä. Meillä iltaitkut rauhoitettiin kantoliinassa jumppapallolla istuen. Siinä voi samalla vähän pomppia --> ei tarvitse kävellä ympärikämppää vaan pystyy esim katsomaan töllöä tai surffaamaan. Kantoliinan pystyasento auttaa myös masuvaivoihin.



Lisäksi muista surra menettämääsi lasta ja iloita sylissä olevastasi! Keskusteluapu esim. neuvolasta voisi olla paikallaan.

Vierailija
20/28 |
20.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en ole sitä tehnyt, mutta pikkusiskoni oli hieman ongelmallinen vauva, oli allergiaa ja kipuilua, ja äitini hieroi häntä, muistankin sen, kun ikäeroa on sen verran. Äitini kehui sitä toimivaksi, kannattaa varmaan kokeilla. :)



http://www.nicehouse.fi/lapsinfo/07/6_hieronta.htm



Ja tuossa oli ainakin pitkä ohje:

http://2xaidiksi.vuodatus.net/blog/category/Vauva+hieronta



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme yhdeksän