kuumeilijoita 35-40v?

Mutta kolmatta kuumeilen. Yritys alkaa kesällä, sen verran sain miehen suostumaan lapsen tekoon. Itse haluaisin suurperheen, lapsia saisi olla mielestäni 4-5 mutta mies ei suostu niin moneen, eikä sitä tiedä tuleeko sitä raskaaksi enää tällä iällä. Mutta kuume on kova.

Minä kuumeilen neljättä lasta mutta valitettavasti aika itsekseni, mieheni ei ole toistaiseksi yhtään innostunut ajatuksesta.

Meillä on tyttö-98, pojat-01 ja -06. Aikoinaan kun kolmatta odotin niin itse ajattelin että se saa olla viimeinen kun taas mies oli ennen tuota kolmosta sitä mieltä että neljäskin on ok. Nyt olemme siis molemmat kääntäneet kelkkamme.



Meillä on tilanne sellainen että itsekään en haluaisi raskautua vielä ennen kuin aikaisintaan ensi vuoden keväällä johtuen ihan taloudellisesta tilanteesta (ensiasunto vasta ostettu vuosi sitten ja hillitön asuntolaina)ja koska olen aloittanut vasta uudessa työssä ja haluaisin tähän päästä ensin kunnolla sisään. Ja tiedän myös että mies ei tässä vaiheessa vielä suostuisi ollenkaan.



Mutta jotenkin tuo kolmonen on ollut niin ihana kokemus kaikkinensa, suosittelen lämpimästi kaikille, täällä oli usemapi kolmosesta haaveileva ;)

Juuri alkaa tuntumaan siltä että tänä homma alkoi sujumaan niin sitten pitäisi jo lopettaa :(

Aika näyttää miten käy, joudunko luopumaan koko haaveestani. Toisaalta mies ei ole jyrkkää eitäkään sanonut joten pidän toivoa yllä vaikka välillä se tuntuu aika epätoivoiselta.

Ja kyllähän järki sanoo ettei kannattaisi mutta sydän sanoo ihan muuta. Kun on jo kolme muksua saanut. Ja eihän sitä tiedä tulisiko sitä enää raskaaksi mutta pääsisi edes yrittämään.

Ihan nurkan takana on 35v. synttärit, mies 37v. Kolmosta ollaan tässä 8kk jo yritetty saada aikaiseksi ilman minkäänlaista tulosta. Meillä tyttö -98 ja poika -03 syntyneet. Isoja on nuo meidänkin lapset jo, mutta vielä on haaveissa kolmas ihanuus. Ollaan ihan avoimesti puhuttu vauvahaaveista, eikä olla mitään negatiivista palautetta saatu, kai sitä on ihmiset jo tottuneet että lapsia tehdään vähän "iäkkäänpinäkin". Ja hei mehän ollaan kaikki viel ihan nuoria, eiks niin?

ja haaveilee neljännestä! Pojat -01, -04, -06 syntyneitä. En tiiä olenko "hullu", kun vielä vauvakuume iski, tosin eihän sitä tiiä tärppääkö jne. Ens viikolla olisi vasta kierukan poisto.

Minulla ei ole vielä lapsia ja edes yksi olisi toiveissa, ollut jo pitkään. Sopivaa miestä en vaan ole yrityksistä huolimatta löytänyt rinnalleni, joten olen nyt yrittämässä lasta yksin. Takana jo neljä inssiä ja nyt aloitetaan joko IVF tai ICSI. Itseltäni ei löytynyt mitään "vikaa", mutta taitaa ikä tehdä tehtävänsä kun en ole vielä raskautunut.

Meillä yritys alkaa kai kesäkuussa, ja mies on ollut asiassa innokkaampi, eli hän on oikeastaan suostutellut minua asiaan. Lapsi olisi meille ensimmäinen yhteinen, itselläni on kaksi aiempaa jo kouluikäistä. Fyysisesti voin ihan hyvin, eli sen puolesta en ole hirmu huolissani, mutta hyvinkin voi olla, ettei enää iän puolesta niin tärppääkään kuten aiemmin... Aiemmin olen tullut toisesta ja kolmannesta kierrosta raskaaksi.

Heippa!

Täällä 38.v äiti jolla lapset 18,12 ja 10.v olen eronnut reilu kolme vuotta sitten ja nyt naimisissa ihana miehen kanssa ja olemme yrittäneet vauvaa jo 9kk.

kirjoitit että olet käynyt tutkimuksissa, missä mun pitäis käydä ja mitä tehdä??

Nyt meinaan alkaa tää ainainen negan saaminen olla ihan maailmanloppu!!

Minä pian 38v. ja kuudetta kuumeillaan...Vuosien yritys takana ;(

Eli ikävuosia on jo tullut 35 mittariin ja pientä kolmosta on haaveissa. Toisaalta en tunne itseäni vanhaksi äidiksi, koska minulla on kaksi pientä lasta nyt tällä hetkellä joista toisen sain 09 :) Mutta jos sen kolmosen aikoo niin perään vaan tässä sitten samantien...

Sama tilanne kuin monella muulla, ikää 35 vuotta ja kaksi kouluikäistä sekä pieni käärö vilkkuu ajatuksissa. Kuumeesta en ole vielä varma, tuntuu hullulta aloittaa se rumba alusta.. Kun elämä on nyt niin helppoa. Ja miten tärppäis.. Synnytyskin pelottaa, kaksi jo takana niin tietää ettei se ihan helppoa touhua ole. Toisaalta ehkä nyt vanhempana jaksaisi paremmin uhmiksia ja voisi nauttia vauva-ajasta ehkä erilaille kuin aikaisemmin. Pitäisi tässä johonkin johtopäätökseen pikkuhiljaa tulla kun ei sitä enää nuorru :)

Meillä seuraava tilanne. Itse 35 v. ja minulla lapset 01 ja 05. Mies 33 v. ja yhteinen lapsi olisi toiveissa. Varsinaista yritystä emme ole vielä aloittaneet, mutta ilman ehkäisyä olemme olleet jo alkuvuodesta. Nyt on alkanut hieman pelottaa, että entäs jos tämä ei kohdallamme onnistukaan!

Yhteistä mekin mieheni kanssa haaveillaan, nämä kaksi koululaista ovat minun edellisestä suhteesta. Mulla enemmänkin pelottaa että mitä jos tärppää.. Yritys pitäis aloittaa kesällä. Hui :)

Kaksi lasta on jo, 01 ja 04 syntyneet. Elämä näiden neitojen kanssa on helppoa ja mukavaa. Miehen kanssa oli päätetty, että enempää ei tule. Mutta nyt elämäntilanne kääntyi yhtäkkiä mullin mallin; jäin työttömäksi ja kovasti ei ole intoa ainakaan nopeasti palata työelämään.



Niin että tähänhän mahtuisi sittenkin vielä se yksi vaavi. Kahden viikon päästä kierukan uusiminen (tai poisto), päätös on tehtävä siihen mennessä.



Muuten ei epäröitäisi hetkeäkään, mutta oma ikä mietityttää. Ollaan molemmat 38-vuotiaita, eli just ja just voitaisiin ehtiä alle 40-vuotiaina. Mutta kuinka sitä sitten jaksaa?