millä ihmeellä saan 1,5 vuotiaan nukahtamaan yöllä takaisin?

Meillä tytöllä ikää 1½ vuotta. Pari viikkoa sitte alkoi yölliset valvomiset. Nukkuu 21-24, jonka jälkeen herää. Meen ja laitan neidin takasi maate, rauhottuu makuulle just niin kauaks aikaa, kunnes poistun huoneesta. Jos otan viereen sänkyymme, niin alkaa leikkiä piilosta peiton alla ja touhottaa kaikkia omia juttuja. Meillä neiti on nukkunut omassa sängyssä omassa huoneessa yksi vuotiaasta asti. Meillä nukuttiin vielä hetki sitte 21-09 ja päikkärit 13-15. Meillä ollaan päivisin todella hyvällä tuulella, mutta yö onkin sitte toinen asia. Meillä yöllä neiti karjasee (aivan ku käskyttäis jonku paikalle) sitte kuuntelee hetken ja jos kukaan ei tuu karjasee uudelleen. Ei auta juomiset, ei kuivat vaipat, ei supot.. vaan se että äiti tai isi seisoo sängyn vieressä ja paijaa. Tuntuu pahalle, ku ei tiedä varmasti mikä toisella on.. toisaalta en halua opettaa neitiä saamaan mitään ylimääräisiä palveluja keskellä yötä. Pahinta on se, kun tyttö huutaa kolmeen asti yöllä ja pitäs jaksaa aamuvuoroon herätä puoli kuudelta :/

Antaa vaan lapsen huutaa yöllä. Laita pieni, hyvin himmeä yölamppu huoneeseen yöksi palamaan. Meillä tyttö huusi pisimmillään 3 tuntia. Kyllä se siitä hiljeni...



Säännöllinen rytmi päivällä ja illalla rauhoittuminen tarpeeksi ajoissa.



Jokainen nukkukoon omassa sängyssään!



Jos kipua niin Pronaxenia kipuun, vaikuttaa sopivasti 12 tuntia.



Olen neljä lasta kasvattanut ja nyt meillä hiljaiset ja hyvin nukutut yöt!

en ainakaan halua uskoa, että kyse voisi olla siitä. Kun aamulla levänneenä (silloin joskus ennen) herää huoneessaan, huutelee ihan tyytäväisenä, joko äitiä tai isää. Mutta kun on väsynyt niin järkky huuto tulee mistä vaan. Siitä, että isä hakee tytön suihkusta, jotta saan huuhdeltua itseni, tai siitä, että lähde leikkimään ennen kuin on syöty. Tempperamenttia riittää. Tyttöä hoitaa päivisin äitini, ja hänkin totesi, kun neiti taannoin oli papan kanssa ulkona ja alkoi itkeä verta hyytävästi, että neiti ei taas saanut jotain haluamaansa. Eli todella ainakin haluan uskoa, että hän ei halua jäädä nukahtamaan yksin, uskaltasi kyllä.

Kylä vanhemmuus on vaikiaa!

Tuli mieleen oma jo vanhempi poikani, joka herasi noin muutama tunti nukahdettuaan. Syyksi selvisi iltamaidon aiheuttamat mahavaihat. Luultiin laktoosi-intorelanssiksi, mutta oli maitoallergia. Poika sai maitoa pullosta päiväunille mennessään ja illalla unimaitona. Muuten ei maitoa suostunut juomaan. Kerran sitten pyysi maitoa jo aamusta ja sen juotuaan oli mahavaivainen jo parin tunnin päästä. Johan äidin ajatus yhdisti nuo mahavaivat ja iltaöiset heräämiset sekä maidon. Olisiko teidän iltapalassa jokin sellainen aine (vilja, maito, hedelmä) joka voisi aiheuttaa mahavaivaa tai ihon kutinaa niin, että se herättäisi ja pitäisi pientä hereillä.

iltapala vaihtelee hyvin paljon, joskus pelkkää jukurttia, joskus leipää, joskus karjalanpiirakkaa. eikä tunnu nyt kärsivän mahastaan. joskus aiemmin näki selväsi yöheräilyjen johtuvan mahavaivoista, mutta en usko että nyt.

Edelleen kaipaan lisää vinkkejä!



ap

Meillä on 1v 4kk ikäinen poika. Ollut aina hirveä vaihteleva nukkuja ja heräillytkin öisin, mutta on jatkanut uniaan kun on käynyt kumoamassa.



Kuukausi sitten jätettiin tutti pois ja se meni mielestäni hyvin (pienillä kitinöillä). Viikko tuon jälkeen alkoi iltahuutaminen ja yöheräilyt. lopulta päikkäreille menokin oli huutoa. Käytiin lääkärissä, korvatulehdus. Kuuri loppui, eikä parannusta öihin/iltoihin ole havaittavissa. Viime iltoina on huutanut ½ tuntia ennen nukahtamista ja öisin jos herää, ei nukahdakaan vaan alkaa huutamisen. Unikoulua olen pitänyt kohta kuukauden ja olen kokeillut sitä yölläkin. Kyllähän poju sänkyyn jäi, mutta kun huusi taas tunnin kuluttua. Eilen illalla luovutin ja otin sänkyyn jo 22.30. Ei siinä sitten itse tullut kunnolla nukuttua.



Meillä tulee juuri kaikki kulmahampaat kerralla. Toivon, että tämä on syy ja pääsemme joskus takaisin meidän normi öihin. Täytynee myös käydä näyttämässä korvia uudestaan, mikäli kuuri ei olekaan tehonnut.



On se sääli, ettei näiden pikkuihmeiden mukana tule ohjekirjaa. Elämä olisi paljon helpompaa :)



Tsemppiä kovasti kaikille!

miksi pienten pitää nukkua yksin kun vanhemmat nukkuu vierekkäin. Kauhukohtauksen jälkeen on vaikea rauhoittua. Ottakaa pikkuinen viereen ja antakaa nukkua siinä.

Ei tuon ikäinen nuku välttämättä kovin syvästi ja kun herää, niin pelästyy kun onkin yksin. Siirtäkää lapsen sänky takaisin omaan makkariinne, se saattaa auttaa.



Ja kyllä se tv voi tulla uniin. Aika levotonta jos telkkari on taustahälinänä siellä teillä.

Niin ja hyvä huomio (tosin aika pelottavasti kirjoitettu), että voi kyseessä olla hampaat tai korvatulehdus. Kummassakin on kova kipu. Tarkista nyt ne ensin.



Unikoulu on kyllä todella julmaa jos toinen kipuansa itkee.

ei silloin, kun on korvatulehdus. Kannattaa siis viedä eka lääkäriin ja vasta sitten unikouluttaa. Tai mieluiten tassutella, mutta ohjeen mukaan eikä noin kuin te olette tehneet eli toimineet välillä eri tavalla...

Minä syntinen huonoäiti annan kaksi-vuotiaalleni maitoa, jos yöllä on vaikea rauhoittua jatkamaan unia. Se tehoaa meillä lähes poikkeuksetta. Jos teillä ei ole mitään juomatarjoiluja ollut käytössä, kannattaa tietenkin kokeilla ensin vedellä jos millään, niin ei tarvi potea syyllisyyttä hampaiden kohtalosta. :)



Olen holtittomana äitinä harrastanut myös sellaista, että nakkaan lastenhuoneen lattialle patjan ja nukun tai esitän nukkuvaa siinä. Silloin saan itselleni mielenrauhan, ei tarvi murehtia että mitä jos lapsi onkin peloissaan tms. Olen siinä lähellä, mutta lapsi pysyy omassa sängyssään ja minä saan nukuttua.

ja yhtä oikeaa ohjetta en varmaan osaa antaa. Joka tapauksessa muksulla taitaa olla vaan vuorokausirytmi sekaisin, eli ei hahmota, että on yö ja nyt nukutaan. Olisiko mahdollista siirtää taapero omaan huoneeseensa? Jos siellä sitten herää, niin aikansa touhuttuaan jatkaisi unia? Tai pitääkö taapero kovaa meteliä jos on hereillä? Meillä kansa joskus samantapaista yökukkumista, mutta napakka kerronta, että nyt on yö, nyt nukutaan ja oma nukahtaminen (?) tai nukkuvaa näytteleminen on auttanut asiaan. Eli on annettu taaperon touhuta omiaan sängyssä, pyöriä, jutella nallelle, huudella äitiä jne. mutta näihin ei olla reagoitu. Tutti on tarvittaessa laitettu suuhun ja varalle viellä toinen käteen ja kolmas johonkin vierelle, jotta taapero tuttia etsiessään löytää jonkin noista. Joka tapauksessa mahdollisimman vähän liikettä ja koskettamista jos ei ole mitää todellista hätää. Meillä poika siirtyi jatkettavaan sänkyyn ja omaan huoneeseen 1v2kk ja pääsi sieltä sitten tarvittaessa itse tassuttelemaan vieree. Varmaan huuteli aluksi äitiä kaveriksi, mutta kun olen tavallista paremmilla unenlahjoilla varustettu, en sitä ollut kuullut, jos ei ääni noussut liiaksi. Poika tyytyi kohtaloon ja oli nukahtanut uudelleen.

tyttö on nukkunut omassa huoneessaan jo vuoden, kun isän kuorsaus häiritsi. Eikä valitettavasti touhua sängyssään, vaan huutaa kuin teurastettava sika ja kyyneleet valuu. Ihan jo sinä aikana, mikä mulla kestää tajuta, että mukula on hereille ja mennä sinne, tarvittaessa vessan kautta. Ja heti jos sille sanookin, että äiti menee omaan sänkyyn, niin hirveä huuto. Ei sitä oikein kestä kuunnella. Mutta pakko kai se on unikouluttaa, jos muu ei auta.

ap

joka tosin vasta opettelee omaan huoneeseen. Ollaan tilanteesta riippuen otettu viereen tai patjalle samaan huoneeseen (nämä silloin, kun lapsella on ollut esim. nuha - eli syy itkeä) tai sitten käyty vain pienen huutamisen jälkeen vuorotellen rauhoittelemassa. Pari tuntia jaksaa yleensä kiljua, silloin kun on sellainen yö. Lopulta nukahtaa ja ainakin pari seuraavaa yötä menevät tämän jälkeen rauhallisemmin.

Nyt tilanne on rauhoittunut (ainakin vähäksi aikaa =)) kun tyttö täyttää vähän ajan päästä jo kaksi, mutta aikaisemmin oli vähän samanlaista kuin teillä. Meillä tyttö ei ole ikinä myöskään rauhoittunut viereen nukkumaan, eli jos viereen ottaa niin alkaa armoton veuhtominen, höpötys ja pelaaminen. Ollaan siis sitä pyritty välttämään viimeiseen asti, jos tyttö ei ole kipeä tai muuten selkeästi joku oikeasti vialla.



Oletteko koittaneet, että yöllä lapsen luokse meneekin isä eikä äiti? Meillä tämä nimittäin auttoi. Kun isä kävi rauhoittamassa ja laittoi tutin suuhun, niin tyttö jatkoi kiltisti uniaan. Mutta jos minä menin häntä rauhoittelemaan, niin oli sitä mieltä, että äidin pitäisi jäädä siihen viereen häntä silittämään ja paijaamaan ja kun poistuin niin alkoi armoton huuto. Tehtiin vähän aikaa niin, että vain isä meni yöllä tyttöä rauhoittamaan ja meillä ainakin se auttoi. Nykyään voin jo minäkin käydä häntä yöllä rauhoittelemassa (jos sitä ylipäänsä tarvitaan) ja tyttö jatkaa yleensä kiltisti uniaan.



Aika nyt varmasti asiaan ainakin auttaa, vaikka eipä se kyllä hirveästi lohduta silloin kun joutuu öisin jatkuvasti heräilemään. Tsemppiä ja jaksamista teille!

Herää kun on mielestään nukkunut "pitkät päikkärit" ja ihmettelee miksi ihmeessä pitäisi jatkaa unia kun eihän päikkäreiden jälkeen nukuta. Lisäksi tuo kova itku kuulostaa siltä kuin lapsi pelkäisi.



Voi kun osaisi antaa jonkun yleispätevän ohjeen mutta lapset ovat niin erilaisia että se mikä toimii yhdellä ei toimi toisella. Tässä jotain ajatuksia:



- lapsen vetäminen täysin sipiksi illalla, ulos vielä leikkimään pari tuntia ennen unia, josko sitten uni maittaisi pitempään

- telkkari pois päältä illalla, on mahdollista että tuon ikäinen jo prosessoi näkemiänsä pelottavia asioita yöllä ja herää niihin

- kun lapsi herää niin mahdollisimman vähäeleinen suhtautuminen asiaan, ei puhetta lapselle, ei katsekontakia, ei mielellään syliin ottamista (jos otat syliin niin lapsi käsittää että "ok, tässä tilanteessa tosiaan oli jotain pelättävää kun äiti otti syliin)

- jos lapsi ei rauhoitu sänkyynsä hyssyttelemällä ota lapsi mahdollisimman vähäeleisesti (ei puhetta, ei katsekontaktia) syliin ja vie sänkyynne, peittele viereenne, paijaa ja käännä selkä

isillä vaan ei kantti kestä pitää sängyssä kovin kauaa, ottaa syliin ja hyvin pian myös tuo meidän sänkyyn. Äijä on selkärangaton, eikä asiasta sanominen ole auttanut.. En usko, että rytmi on sekaisin, ei ota univajetta takaisin päivällä, ja nukahtaa iltaisin aina samaan aikaan, n. kello 20.00. Sen jälkeen kun tissistä luovuttiin n. 1/2 vuotta sitten, on yöllä takaisinnukahtaminen ollut aina ihan yhtä vaikeaa. Heräämisiä on vaan tähän asti ollut 1-2 krt/kk, ja niihin on ollut joku syy, jolloin sitä on täytynyt vaan jaksaa paijata.

Tv tietysti voi vaikuttaa, vaikka eipä me sieltä neidin kanssa katsota kuin pieni talo preerialla ja emmerdale.

Ja ulkona on päivisin useita tunteja.



Ap

Kuka katselee 1-vuotiaan kanssa Pieni talo preerialla TAI Emmerdale????

Ne nyt vaan on ne ohjelmat, joiden aikana tv on päällä. Lapsi leikkii, syödään tms. Tarkoitin vaan, että muita ohjelmia meillä ei hänen aikaan katsota. Että täällä ollaan aina kärkkäitä. Tyttöä ei tv vois vähempää kiinnostaa, silloin katsoo hetken, kun näkyy eläimiä tai vauvoja, muttei esim. lastenohjelmatkaan vielä kiinnosta. Kenen 1 vuotiaat KATSOO televisiota??!

en usko että unirytmin sekoamisesta on kyse, meillä ainakaan.



ihan normaalisti tyttö nukahtaa illalla, mutta useampana iltana viikossa herää noin tunnin kuluttua känisemään ja parkumaan. jonkun aikaa kun sitä on jatkunut (ehkä tunnin tai enemmänkin), ja aikamme kun ollaan siellä ravattu rauhoittelemassa ja kuunneltu jatkuvaa parkua, ollaan saatu tyttö rauhoittumaan normaaleilla iltarutiineilla eli iltalaululla ja paijaamisella ja sen jälkeen on sanottu että nyt on yö, ei saa enää huutaa. ja ihme! hän on siihen tyytynyt ja jäänyt itse nukahtamaan, vaikka on siis hereillä ollutkin.



sitten taas välillä, jos nukahtaminen ei alunperinkään onnistu ja lapsi jää sinne aivan ylikierroksilla yliväsyneenä touhuamaan ja teuhkaamaan, ollaan otettu tyttö ylös hetkeksi rauhoittumaan, annettu vähän uutta iltapalaa ja sylitelty, ja viety sitten takaisin sänkyyn, laulettu laulut ja kerrottu että nyt nukkumaan, nyt on yö.



on tää hankalaa välillä, mutta menee varmasti ohi. luulen että tän ikäsillä on vaan niin kovasti kaikkea uutta opittavaa ja ihmeteltävää, etteivät oikeen ees nukkua malttais.