Haluaisin lähteä lähetystyöhön, mutta
en taida voida. Vanhempani ovat jo iäkkäänpuoleisia ja taitavat pian tarvita minun apuani. On minulla siskokin, mutta en oikein usko,että hänestä on vanhempiamme avustamaan. :(
Lisäksi mietin lapsiamme, jotka on adoptoitu. Taitaa olla liian julmaa ensin hakea heidät kaukomailta tänne ja sitten rehata taas jonnekin.
Mutta silti ajatus ei jätä minua rauhaan...
Kommentit (23)
Odottakaa edes sinne, että lapset ovat teini-iässä.
Teini-ikäisen kanssa tulee kentällä todennäköisesti eniten ongelmia. Mitä nuorempi lapsi on kohdemaahan lähtiessään, sen paremmin hän sopeutuu paikalliseen elämään.
AP:lle: sitä ei kannata murehtia nyt, onko kyseessä lapsen / vain toisen lapsen synnyinmaa, koska adoptioprosessin aikana teitä ei kuitenkaan lähetetä. Jos miehelläsi on teknillinen koulutus, niin kohdemaa ja teknillinen tehtävä voisi löytyä. Teidät haastatellaan joka tapauksessa hyvin tarkkaan ja tehdään soveltuvat psykologiset testit, joten ei se lähteminen ole aivan kutsumuksesta kiinni. Joka tapauksessa jos kutsumus on edelleen, niin kannattaa soittaa muutamalle kiinnostavalle lähetysjärjestölle kysyä asioista tarkemmin eli olisikko teille käyttöä. Järjestöillä on paljonkin eroja mm palkkauksen ja kotimaanlomien suhteen, asiat jotka kannattaa selvittää tarkkaan etukäteen. Lisäksi tulevat sitten erilaiset teologiset näkökulmat (mm naispappeus).
pysymään aloillaan, jos toisen lapsen adoptioprosessi on vielä kesken ja vuosia lapsen saamisen jälkeenkään ei suositella muuttamista?