Olen vähän pettynyt, nolona ja ihmeissäni

että ap perheineen on vähän parempaa ja viisaampaan ja fiksumpaan ja avarakatseisempaa ja jne jne väkeä kuin muut.

he kun ovat niin tiedostavia, että tarjoavat muutakin kuin disneytettyä muovimaailmaa

anyway, mikäs siinä, varmasti hyvä ajatus - mutta itsekehuun piilotettuna nostaa karvat pystyyn

jos ihminen kirjottaa asiasta juttua niin tulisi vissiin katsoa missä muodossa kun ihmiset kääntelee ja vääntelee näitä mielessään ja tämä sai taas "ylimielisen" kuvan :D

en ole ap

että ap perheineen on vähän parempaa ja viisaampaan ja fiksumpaan ja avarakatseisempaa ja jne jne väkeä kuin muut.

Siis ovathan voineet käydä leffassa katsomassa tai jossain muussa paikassa, vaikka eivät omaansa olekaan avanneet. Ovat ehkä oikeastikin todenneet että ei sovi heidän lapsilleen vielä. Meillä keskimmäinen lapsista (6v) ei katso muuta kuin muutamaan ns varmaa leffaa, koska aika useassa on hänelle jotain pelottavaa, surullista tms miksi ei halua katsoa. Vaikka olisikin K3.



Ap, pidät itseäsi kovin sivistyneenä, mutta kertoo kovin paljon sekin että sun 2-vuotiaallasi joku leffa on "yksi suosikeista"...

Toisaalta en mitenkään ihmeemmin tunne Disneyn leffojakaan. Olen siis todella nolo tapaus... Mutta olen joskus erehtynyt avaamaan kolmoskanavan kun on pitänyt laittaa kakkosen lastenohjelmia näkymään ja sieltä on tullut jotain pokemon-tyyppistä. Joten jos se Totoro ulkomuodoltaan muistuttaa niitä, ihan hyvin olisin voinut jättää näyttämättä siinä pelossa, että on jotain taistelua jne. ja olisin aatellut, että säästetään myöhemmäksi kouluiälle.



Ehkä sun ap olis pitänyt kertoa ihan neutraalisti kaverillesi, minkälainen filmi on kyseessä eikä vaan ihmetellä itseksesi ja nyt myöhemmin täällä.

Meidän lapset on hyvin herkkiä piirretyille - jo pikku kakkosesta menee pasmat sekaisin ja käytös muuttuu levottomaksi. Leffoja katsotaan arvatenkin harvakseltaan, ja niitä on pino avaamattomina odottamassa vuoroaan (isovanhemmat ostaa). Turha tuosta on nolostua tai loukkaantua.

tässä yksi äiti joka ei ole koskaan kuullutkaan.. Mutta en tosin koskaan ole katsonut jaksoakaan mitään Pokemonia koska hahmo ei miellytä yhtään. Eikä ole 5vuotiaskaan ollut niistä kiinnostunut. Että varmana jäisi meilläkin muoveihin ellei lapsi pyytäisi..

ja aivan eri tasolla kuin suurin osa jenkkihömpästä.



Surullista on, että monessa perheessä katsotaan vain jenkkiroskaa eikä edes tiedetä laadukkaammista vaihtoehdoista.

Ja moni jenkkianimaatio (merkinnällä sallittu) on huomattavasti väkivaltaisempi kuin Totoro + arvomaailmaltaan huonompi kuin esim. juuri Totoro.



Kuten joku jo mainitsikin, taisi ap antaa helmiä sioille.

meillä ei moista paskaa katsota

meillä ei moista paskaa katsota

Et siis taida tietää millaisesta on elokuvasta on kyse! Tässä nimenomaan on ajateltavaa, ei tosiaan niinkuin jotkut typerät karkkimaiset Disneyt! Toki Disneylläkin on hyviä leffoja!Suosittelen katsomaan Totoron!

elokuvat muistuta sitä. Ei kaikki japanilaiset animaatiot ole yhtä pokemonia.

voivansa päättää mikä on laadukasta ja mikä ei?! Halusitte tai ette, laadukaskin on pitkälti makuasia - mitä tulee elokuviin tai musiikkiin tms. Se mikä on yhden mielestä valtavan hienoa ja upeaa, voi toisen mielestä olla täyttä scheissea, ja päinvastoin.

Kenenkään yksilön mielipide ei ole toisen yksilön mielipidettä tärkeämpi, eikä kenenkään teistä tapa elää ole toisten tapoja parempi, erilainen vain.

Hitto ku rassaa tommonen suppeakatseisuus. Ja kyllä, suppeakatseisuutta on myös se, että paheksuu jenkkihömppäelämäntyyliä. nih.

Naapurini Totoro on rauhallisesti etenevä katsaus japanilaiseen maalaiselämään. Se sijoittuu kesään 1950-luvulla. Yliopiston professori Tatsuo Kusakabe ja hänen kaksi tytärtään Satsuki ja Mei muuttavat maalle lähelle metsää asuakseen lähempänä perheen sairaalassa tuberkuloosia[1] sairastavaa äitiä. Satsuki ja Mei löytävät uudesta talosta ”sysimustia nokipalloja”, joita heidän isänsä kutsuu makkurokurosukeksi — näköharhaksi, joka tulee, kun siirtyy valoisasta paikasta pimeään.



Leikkiessään yksin pihalla Mei havaitsee pienen valkoisen totoro-olennon, joka toisen, hieman isomman ja sinisen totoron kanssa juoksee Meitä pakoon metsään, jossa Mei putoaa kamferipuun juurella olevaan onkaloon. Sieltä hän löytää suurikokoisen elukan, jonka nimeää Totoroksi. Mein isä kertoo hänelle, että vain hyvät ihmiset näkevät tämän metsän hengen. Satsuki, Mein isosisko, ihastuu näihin henkiin ja haluaa myös tavata metsän kuninkaan. Eräänä sateisena iltana Satsukin ja Mein odotellessa isänsä kotiinpaluuta yliopistolta Totoro liittyy heidän seuraansa. Satsuki lainaa Totorolle isänsä sateenvarjoa, ja Totoro antaa vaihdossa puunsiemeniä ja poistuu paikalta taianomaisen kissabussin kyydissä.

En mäkään meidän lapsille ensimmäisenä olisi tyrkyttäässä Totoroa tai muutakaan Japanilaista. Syy: Mun mielestä ne on omalaatuisia. Meillä mies katselee ja lukee animea, mutta mä en todellakaan tajua niitä. Jopa hahmojen ulkonäkö jotenkin inhottaa mua.

Naiset ovat paljon pahempia rasisteja kuin miehet, ja sitäpaitsi lisäksi aivan sietämättömän tyhmiä. Ei mitään kykyä perustella mielipiteitään, kaikki vaan inhottaa tai ällöttää.

Tämä palsta saa minut vakavasti halveksumaan naisia. En enää ikinä ota naisia vakavasti työelämässä.

Nuo on just upeita elokuvia, tosiaan vähän muuta kuin Disneyn muovimaailma. Ei sillä, Disneyllakin on hyviä elokuvia paljon.



Mutta siis noissa jotenkin se tarina vaan kantaa. Meillä katsovat ihan lumoutuneina mm. Kissojen Valtakuntaa. 8 v ja 7 v ovat katsoneet myös Miyazakin Henkien kätkemää kanssamme useita kertoja. Aiommen myös mennä katsomaan tuon uuden Ponyon heti kun mahdollista.



Muistan kun Kissojen valtakunta tuli kerran joku reilusti yli vuosi sitten telkkarista - se vaan alkoi kun sattui olemaan TV auki. Lapset ja mieheni jotenkin naullintuivat telkkarin ääreen. Puolen tunnin kuluttua kysyin että mitä ihmetä te katsotte kun kukaan ei ollut suunnilleen liikahtanutkaan eikä päästänyt pihaustakaan, mukaan lukien 4-vuotiaamme. Sen jälkeen nuo animet on olleet ihan suosikkeja, vaikka pintansa pitävät myös Muumit, Disney-höttö ja kotimaiset Risto Räppääjät ja Poika ja ilves jne.