Mikä ihme on, kun veljeni perhe tuntuu välttelevän meitä?
Olemme kutsuneet heitä kylään ties kuinka monta kertaa, ja AINA heillä on muuta menoa. Edes lapsemme synttäreillä heitä ei ole näkynyt, hyvä kun ristiäisiin tulivat.
Olen myös koettanut ehdottaa tapaamista puistossa tai kaupungilla, mutta ei. Koskaan se ei sovi.
Ja oma-aloitteisesti veli ja hänen vaimonsa eivät IKINÄ ehdota meille mitään. Tämä asetelma on jatkunut koko sen ajan, kun olemme asuneet samalla paikkakunnalla (reilut 4 v). Tuntuu ikävältä jo lapsenikin kannalta, kun hän ei ollenkaan opi tuntemaan serkkujaan.
Ihmettelen tätä oikeasti, sillä mitään riitoja tms. minulla ei ole veljeni kanssa ollut, eikä myöskään vaimonsa kanssa. Ja silloin harvoin jos jossain näemme (lue: lapsemme ristiäiset tai siskoni häät), veli ja vaimo ovat meitä kohtaan ihan normaaleja, juttelevat iloisesti jne. En siis oikein jaksa uskoa, että tässä olisi merkittävää kaunaa tms. meitä kohtaan.
Mistä ihmeestä tämä voi johtua?
Kommentit (6)
Myös veljesi on voinut muuttua vanhemmiten.
Ettekö voi hankkia muita perhetuttuja?
olla tiiviisti yhteydessä. En jaksa väkisin vaatia ketään tapaamaan meitä, tapailen sitten niitä, jotka haluavat olla tekemisissa ja joiden kanssa yhteydenpito on vastavuoroista.
mielestä sukulaisuussuhde ei velvoita oleen tekemisissä. Jos ei molemmat osapuolet niin halua niin ei sitten.. Syitä voi olal monia vaikka ei mitään riitoja tai kaunoja olisikaan.
erilaiset arvot ja kiinnostuksenkohteet. Eipä siinä väkisin viitsi vääntää yhteydenpitoa, vaikka kuinka sukulaisia oltaisiin....?
Miehen sukulaisiin olen tiivisti yhteydessä, mutta en omiini. Miehen suku on huomattavasti koulutetumpaa ja sivistyneempää. Omassa suvussani juoruillaan toisten selän takia, eikä yhteisiä puheenaiheita löydy, jollei halua puhua mitä naapurit ovat ostaneet tai tehneet.
Ollaan aivan eri aaltopituudella, en tiedä miten minusta on taas ihan erilainen tullut kuin omista sisaruksistani. Enkä halua, että lapseni joutuvat kohtaamaan näitä sukulaisiani, jotka nälvivät, pahoinpitelevät ja syyttelevät toisiaan, siksi en tapaile heitä.
Ja sanoa siitä, että teistä olisi mukava tavata useammin, kun samassa kaupungissa asutte ja tahtoisitte tarjota serkuksille mahdollisuuden rakentaa sukulais- sekä ystäväsuhdettaan.
Kertokaa oma näkemyksenne sukulaisuudesta siitä, että olisi mukava olla tiiviimmin yhteydessä ja pehmentäkää vaikka, ettei nyt välttämättä viikottain, kun edes kerran kuussa tai kahdessa.