10-vuotiaan lievä masennus. Miten olette hoitaneet?

ja usein niitä sekoitetaankin toisiinsa molemmin päin. Murrosiän muita merkkejä ei kuitenkaan. Tuntuu kauhealta kun huomaa ettei toista kiinnosta oikein mikään ja on vaan hiljaksiin omissa oloissa. Olen löytänyt hänet sängystäänkin lasittuneessa katseessa tekemättä mitään. Sydänsurujakaan ei kuulemma ole, ei kiusata eikä muutakaan syytä ole löytynyt.

Syökö, nukkuuko ja hoitaako kouluasiat ja harrastukset normaalisti? Voisitko puuhailla lapsen kanssa enemmän kahdestaan, jolloin saisit tuntumaa siitä missä mennään? Tehkää yhdessä jotain kivaa. Välttämättä mikään ei ole pahemmin pielessä, tuo voi olla ihan ohimenevää.

käyttäisi tällaisessa yhteydessä masennus-sanaa. Se on oikea sairaus, jonka diagnoosin tekee lääkäri. Juu, olen pilkuntarkka, mutta käyttämällä heppoisesti masennus-sanaa ei ymmärretä sairauden vakavuutta.



Poikasi alakuloisuus voi hyvinkin olla alkavaa murrosikää. Mutta jos olet huolissasi pojastasi, älä kysele täältä neuvoja, vaan oikeasti ota yhteyttä esim. opettajaan, ja kysele miten menee koulussa. Tai vaikka koulun terkkaan, että kuinka kannattaisi edetä.

Itsekin olen sairastanut vakavan masennuksen. Mutta vaikea määrittää mikä on lapsella normaalia, mikä ei. Aikuisen oireitakaan ei äkkiä toinen huomaa vaikka selkeä masennus on kyseessä. Yleensä huomataan vasta sitten kun tilanne on mennyt niin vakavasti ettei ihminen enää jaksa nousta sängystä.

ap