Uskotko, että kotiäidit ovat ahdasmielisempiä kuin työssäkäyvät äidit?
Kommentit (13)
Sitten työssä käyvä, taas kotiäiti. Töihin menen taas jossain välissä ja haaveilen tässä ehkä viidennestäkin pienestä, leikittelen ajatuksella vasta.. :)
En tajua miksi jatkuvasti tehdään ero kotiäitiin ja työäitiin. Olen ollut molempia ja ehkä molempia tulen olemaan. En todellakaan jaksa enää tällästä "keskustelua", ei nää vie mihinkään. Tärkeintä on se että oma perhe voi hyvin ja ollaan onnellisia tavallamme.
Että aamen sille, menen kattoon nytten kovaa lakia!
Senpä takia en ymmärräkään tätä keskimääräistä kotiäitien suuurempaa ahdasmielisyyttä. Itse kun en ole millään tavalla huomannut ajatusmaailmani muuttuvan näinä ajanjaksoina kun olen ollut vuorotellen kotiäiti ja työssäkäyvä äiti.
Kiitos tämän palstan ja Mikkoskan.
ei ainakaan minun tuttavapiirissäni. Molempaa sorttia löytyy :)
Olen siis kotiäitinä ahdasmielinen, mutta kun palaan töihini, niin muutun kuin taikaiskusta taas vapaamieliseksi (?). Hassua.
en yksittäistapauksista. Eli uskon että keskimäärin kotiäidit ovat ahdasmielisempiä kuin työssä käyvät. Ihan sen takia että oman kokemuksen mukaan mitä pienemmäsäs piirissä ihmisen elämä pyötrii, sitä jyrkempi on omissa kannoissaan ja sitä vaikeampi on ymmärtää muita. Yksittäistapuksissa voi tietty mennä myös päinvastoin.
Olen siis kotiäitinä ahdasmielinen, mutta kun palaan töihini, niin muutun kuin taikaiskusta taas vapaamieliseksi (?). Hassua.
Itselläni on vuosien kokemus molemmista, ja kotona ollessa piirit kapenevat, on aikaa ajatella kaikkea turhaa, ja mitättömät asiat voivat kasvaa isoiksi.
Kotiäidillä on enemmän aikaa miettiä turhia juttuja esim. muiden tekemisiä tai tekemättäjättämisiä. Tosin tämä ilmiö on myös ns. kevyempää työtä tekevissä eli joilla on töissä runsaasti aikaa. Sanoisin, että kyllä ahdasmielisiä juoruämmiä löytyy joka elämänosaalueelta.
Omasta puolesta voin sanoa, että tulin idealistisemmaksi kun olin muutaman vuoden kotiäitinä. Töihin palattua muutuin taas kyynisemmäksi kun realismi iski kasvoihin.
"Minä ainakin puhuin keskimääristä
en yksittäistapauksista. Eli uskon että keskimäärin kotiäidit ovat ahdasmielisempiä kuin työssä käyvät."
Kaikki äidit kuitenkin ovat osan elämästään kotiäitejä, osan työssäkäyviä äitejä. Joten mitä keskimäärää tarkoitat tässä?
ja siitä 'toipuu' töihin päästessään. Kokemusta tosiaan on. Niin että sama nainen voi olla ahdasmielisempi kotona ollessaan kuin töissä käydessään.
"Minä ainakin puhuin keskimääristä en yksittäistapauksista. Eli uskon että keskimäärin kotiäidit ovat ahdasmielisempiä kuin työssä käyvät." Kaikki äidit kuitenkin ovat osan elämästään kotiäitejä, osan työssäkäyviä äitejä. Joten mitä keskimäärää tarkoitat tässä?
Jos on pidempään kotiäitinä, moni kyllä hankkii omia harrastuksia, lasten kanssa käydään kerhoissa, joissa voi jutella toisten kanssa jne. Ja toisaalta ei ne kaikkien työpaikatkaan niin elähdyttäviä ole, samat ruttunaamat voi sielläkin pyöriä päivästä toiseen.
Joutuvat uimaan vastavirtaan, joten pakostakin on ajateltava. Työäidit sen sijaan ovat näitä "jokainen ajattelee perheensä parasta" -solkkaajia...
Sitten työssä käyvä, taas kotiäiti. Töihin menen taas jossain välissä ja haaveilen tässä ehkä viidennestäkin pienestä, leikittelen ajatuksella vasta.. :)
En tajua miksi jatkuvasti tehdään ero kotiäitiin ja työäitiin. Olen ollut molempia ja ehkä molempia tulen olemaan. En todellakaan jaksa enää tällästä "keskustelua", ei nää vie mihinkään. Tärkeintä on se että oma perhe voi hyvin ja ollaan onnellisia tavallamme.
Että aamen sille, menen kattoon nytten kovaa lakia!