Onko sinusta kummallista?? (anoppiasiaa)

Minä halusin sellaiset, joissa on vaunukoppa ja rastaosa erikseen, koska liikun paljon vaunujen kanssa ja tarvitsen tilavat ja lämpimät talvea varten. Lisäksi myöskin semmoiset joilla onnistuu bussissa liikkuminen. Anopin ehdottamat eivät olleet mitään noista. Myöskin se ero on imuriin vaunuissa, että anoppi on omat lapsensa hoitanut 70-luvulla, joten mitään käsitystä nykyajan vaunuista ei ole.

ap

...esikoisemme muutti hiljattain pois kotoa. Tarjouduin ostamaan hänelle Miele-imurin, koska ne ovat kokemukseni mukaan parhaita eikä tarvitse sitten heti parin vuoden päästä ostaa uutta, kun vanha hajoaa tai sen desibelitaso tms. alkaa häiritä.

Hän kieltäytyi ja totesi, etä laita rahasi johonkin muualle, hänelle riittää halpis. En sitten ostanut imuria.

minulla ex-anoppi jopa ilmoitti esikoislapsemme nimen jo odotusaikana.. siis tyyliin tästä teidän lapsestanne tulee sitten tietysti "Pekka".

Olen onneksi voimakasluonteinen ja minun lapseni nimeä eikä kyllä muutakaan päätä kukaan muu kuin minä ja tietysti isä mutta ei kukaan muu.

Sanoin heti silloin jo selvästi että ei tule Pekkaa ei, mutta vielä ristiäisissäkin jaksoi papattaa kuinka olisi Pekka pitänyt olla nimi.. huoh.

Lisäksi jakeli ohjeita siitä kuinka vauva pitää heti opettaa olemaan yksin, siis ei saa pidellä sylissä ja pitää laittaa vaikka sitteriin huutamaan, kun muuten tulee "sylirotta" jne.

Muutaman ekan vierailun sen juttuja kuuntelin, sitten ilmoitin selvästi, että hän on tyylillään kasvattanut omansa, minulle se tyyli ei sovi, joten jos ei voi pitää mielipiteitään mahassaan niin sitten ei tarvitse hetkeen kyläillä.

Onneksi tajusi että olen tosissani ja lopetti määräilyn.

paitsi, että meillä yritti myös määrätä kummit ja oli lapsen synnyttyä puhunut, että hän on saanut vauvan. Ja kyllä kun olisitte nähnyt ristiäisissä anopin naaman, kun ei tullutkaan hänen määräämää nimeä...onneksi ei olla nykyään kauheasti tekemisissä.

Vaunujen ostoon olisi halunnut lähteä nimenomaan Tallinnaan, koska siellä on halvempaa. Ja sieläkin olisi ostanut vain mieleisensä vaunut. No eipä lähdetty.



Turvakaukalon ostoon olisi osallistunut vain, jos oltaisi ostettu käytetty. No eipä ostettu.



Vaatteita saadaan häneltä milloin minkäkinlaisia - usein aivan värän kokoisia (kun ei koskaan kysy mitä kokoa käytetään) ja sitten heittäytyy marttyyriksi, kun niitä ei lapsilla näe päällä.



Ei ole äiditkään helppoja, ei.

Kannattaa pitaa omat rajat ja toisaalta myos hyvat valit anoppiin. Hymyilla ja sanoa, etta olemme nyt paattaneet asian nain. Ja sitten siirtya seuraavaan aiheeseen. Lapsenlapsen syntyma herattaa aina naita juttuja.

Kaikki narisee anopeista, onko teidän äidit sitten aina vaan miellyttäviä ja mukavia?



Kahden pojan (nollan tytön) äiti eli tuleva anoppi, joka ei varmaan sitten osaa mitään?

onkin sellainen anoppi, joka antaa meidän elää omaa elämää ja hienovaraisesti osaa vihjata, jos joku asia kannattaisi tehdä toisin. Usein sellaiset,jotka hän ymmärtää kokemuksen kautta. Pitää lapsia heillä ja välillä meillä, että päästään miehen kans lomalle. Ja avustaa kyllä vaatteissa ja tarvikkeissa, mutta kysyy AINA, haluanko vai en. Ja nimenomaan minulta eikä mieheltä.

Siis voimakastahtoisen, joka tietää mitä haluaa eikä epäröi sanoa sitä. Niin sitä pitää :) Samoin on meillä käynyt.

Katkaise suhteet anoppiin. Pärjäätte hyvin ilman häntä. Anoppi paljasti jo nahkansa.

toivoisit myös lapsesi katkaisevan välit sinuun aikuisena, koska lapsesi puoliso ei pidä sinusta?

Pikkasen voisi aikuiset naiset järkeä käyttää! Tyhmästihän tuo anoppi toimi, mutta ei se ole mikään syy katkaista välejä. Pitää pitää omat rajat, ja tehdä kuten omalle perheelle sopii, mutta ei oman puolison ÄITIÄ pidä hyljätä siksi että se on hankala. Sitten jos on oikeasti vaarallinen tai vahingollinen niin se on asia erikseen. Tuollainen ap:n mainitsema on ihan pikkujuttu.



T: HAnkalan äidin tytär, joka pitää rajansa.

ja myös kahden pojan äiti : )

Nykyinen anoppini ja siis toisen pojan mummu on myös voimakasluontoinen, mutta ei yritä tehdä päätöksiä puolestamme. sanoo kyllä milipiteensä suoraan ja se on mielestäni ihan ok, niin teen itsekin mutta ei siis määräile eikä muutenkaan sotkeennu elämäämme.



itse poikien äitinä ja siis tulevana miniän anoppina toivon, että tiedän oman paikkani ja osaan ollahyvä mummu ja tukiverkko kun sellaista kaivataan. Mutta että osaan myös olla neuvomatta, puuttumatta ja tyrkyttämättä apuani jos sitä ei kaivata.

Toivottavasti omat kokemukseni ikävästä anopista auttaa minua itseäni olemaan erilainen. Miehelle olen jo sanonut, että jos minusta meinaa tulla kauhuanoppi niin sanoo sitten hän ainakin minulle suorat sanat jos ei nuoripari kykene : )



Tuohon hankalaan äiti asiaan ei ole kokemusta, oman äidin kanssa läheiset hyvät välit.

Mutta tämä kauhu-anoppi teemahan toimii myös toisin päin. monille miehille juuri ne tyttöjen äidit eli omat anopit on niitä kauhu-anoppeja, miehiä täällä vaan vähemmän kirjoittelee.

Toivotan voimia, pitkää pinnaa ja puolison tukea vauvan synnyttyä. Tee heti alusta asti selväksi, että kyseessä on teidän lapsenne, ei anopin lapsi. Näin saatat ehkä välttyä joiltakin ongelmilta, joilta itse en välttynyt...

sellaiselta joka on sitä mieltä että hänellä on oikeus määrätä poikansa elämästä. Tökeröä käytöstä toki. Pistäkää anoppi heti kuriin, voi tulla lisää ongelmia vauvan synnyttyä.

hänen rahojaanhan ne ovat, hän saa antaa ne mihin tarkoitukseen haluaa tai jättää antamatta.

hänen rahojaanhan ne ovat, hän saa antaa ne mihin tarkoitukseen haluaa tai jättää antamatta.

Mutta minusta on omituista käytöstä, eihän lahjaa tuolla asenteella anneta.

ap

Varaudu pahempaankin.



Meillä minun äitini oli "päättänyt" että voitaisiin saada käytetyt vaunut joltain tutulta sen sijaan, että ostettaisiin uudet. Niin kuin se hänen rahoistaan olisi pois jos törsäämme upouusiin. No, eipä ole ketään tuttua keltä vaunut vielä joutaisivat kierrätykseen joten se siitä.

hänen rahojaanhan ne ovat, hän saa antaa ne mihin tarkoitukseen haluaa tai jättää antamatta.

Jos annan jollekin lahjaksi lahjakortin voin määrätä minkälaisen vaatteen/kirjan/tms hän sillä ostaa, koska minunhan se raha oli alunperin, niinkö?

Eiköhän anopin pidä ymmärtää, että jos tarjoaa rahaa, ei hän silti päätä minkälaiset kärryt ostetaan kunhan raha nyt menee niihin kärryihin!!!

hieman kummallista, mutta mikäli ei teidän elämää muuten yritä sörkkiä niin eipä tuo ole vielä vakavaa.



Voithan pyytää miestäsi kysymään äidiltään että mikä tuossa on ajatuksena. Itse en lähtisi anopin kanssa "riitelemään" mikäli ei ole pakko.

jatkossa anopin rahatarjoukset kannattaa torpata ystävällisesti, koska selvästi niihin liittyy manipulointiyritys. Kieltäytyä voi kohteliaasti.

minulla ex-anoppi jopa ilmoitti esikoislapsemme nimen jo odotusaikana.. siis tyyliin tästä teidän lapsestanne tulee sitten tietysti "Pekka".

Olen onneksi voimakasluonteinen ja minun lapseni nimeä eikä kyllä muutakaan päätä kukaan muu kuin minä ja tietysti isä mutta ei kukaan muu.

Sanoin heti silloin jo selvästi että ei tule Pekkaa ei, mutta vielä ristiäisissäkin jaksoi papattaa kuinka olisi Pekka pitänyt olla nimi.. huoh.

Lisäksi jakeli ohjeita siitä kuinka vauva pitää heti opettaa olemaan yksin, siis ei saa pidellä sylissä ja pitää laittaa vaikka sitteriin huutamaan, kun muuten tulee "sylirotta" jne.

Muutaman ekan vierailun sen juttuja kuuntelin, sitten ilmoitin selvästi, että hän on tyylillään kasvattanut omansa, minulle se tyyli ei sovi, joten jos ei voi pitää mielipiteitään mahassaan niin sitten ei tarvitse hetkeen kyläillä.

Onneksi tajusi että olen tosissani ja lopetti määräilyn.

Olisin itse varmasti kysynyt anopilta, että "kummankos käyttöön ne vaunut taas tulivatkaan, hänen vai meidän...?"



Pitäkää linjanne jatkossakin, ap. Jos anoppi tarjoutuu ostamaan tai maksamaan jotain, sanot vaikka "kiitos, siitä on apua, mutta haluan/haluamme sitten itse valita sen, mikä ostetaan".