Lue keskustelun säännöt.
Neuvolan täti sanoi mua erinomaiseksi äidiksi
16.09.2009 |
olin vähän kummissani, olen kuulkaa ihan tavis-äiti ja hermostun kiukutteluun siinä kuin kuka tahansa.
Lapsi on kuulemma niin kiva, kohtelias (sanoo kiitos ja ole hyvä), fiksu ja tasapainoinen. Osa on tietenkin kasvatustakin, mutta esim. tuo fiksuus on kai kyllä ihan hänen omaa ansiotaankin? Hän on itse halunnut oppia juttuja, eikä ole siihen patistettu. Hän on luonteeltaan melko pedantti ja siisti, tekee piirroksissa siistiä jälkeä jne. Mä taas en ole.
Kivahan se on että kehuttiin, mutta ansiotonta se oli. Kun kieltelin, niin täti sanoi vaan, että kyllä sen näki, miten lapsi puhuikin musta (oli siis yksin siellä tekemässä tehtäviä), että kuinka tähän lapseen on satsattu ja suhtauduttu empaattisesti ja opetettu moraalia.
Lapsi on siis nyt 4 ja sama täti on ollut aina. Ehkä hän halusi vaan tukea, koska tietää, miten kova uhmaikä hänellä oli vielä vuosi sitten, nyt onneksi helpottanut.
Kommentit (7)
Ja oletkin varmaan aivan erinomainen äiti. Mäkin olen!
Meillä muuten alkaa kuopuksen ns 3-vuotisuhma juuri helpottaa (täytti vastikään 4 v). Tai ainakin toivon. Välillä kotona vallitsee taivaallinen hiljaisuus ja me ollaan miehen kanssa ihan häklääntyneitä :D Kivoja syyspäiviä sulle ja lapsellesi, ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten, jäin miettimään miksi meidän suomalaisten (naisten erityisesti) pitää olla olevinamme niin vaatimattomia että heti kielletään tai vähätellään jos joku jotenkin kehuu? Siis jos olet vaikka käynyt kampaajalla ja olet tyytyväinen uuteen lookiin ja työkaveri sitten sanoo että "wow, toihan on tosi upean näköinen!" niin heti pitää olla sanomassa että eihän tämä nyt niinkään ja etsiä hiuksistaan jotain vikaa. Jos joku kehuu laihduttanutta naista niin heti pitää olla ainakin sanomassa että kyllä tässä on vielä kiloja mitkä saisi lähteä tms. Sama vaatteiden kanssa ja näemmä lapsienkin.
Miksei voi vaan hymyillä ja ottaa kohteilaisuuden vastaan niistä kiittäen? Ap on varmasti loistava äiti, joten miksi hänen täytyy vähätellä itseään jos joku häntä tästä kehuu? Oikeasti, neuvoloissa varmaan näkevät kaikenlaisia äitejä ja ehkä ap:n terkallakin on ollut jotain ongelmallisempia asiakkaita aiemmin ja hän oli nyt erityisen hyvällä mielellä kun näki äidin joka selvästi välitttää täysillä lapsestaan ja lapsikin äidistään.
"tehkää ihmeessä lisää lapsia, kun nämä teidän lapset on niin ihania, reippaita, kohteliaita ja onnellisia" :)
No on niiitä kolme tehty :)
Lapsiahan se kehuikin, ei suoranaisesti minua. Mutta kaipa se oli minullekkin osoitettu, koska eihän niistä lapsista ihan kasvattamatta sellaisia tule. Olen vaan äärimmäisen huono ottamaan mitään kohteliaisuuksia vastaan.
Mä en oo muuten turhan vaatimatonta tyyppiä :-). eli aivan iloisena otan vastaan kehut, esim. kun sama täti sanoi alussa että onpa kiva uusi tukka sulla, niin sanoin että niin minustakin ja että monet ovat sanoneet siitä ja hymyilin.
Olen siis vasta leikannut suht pitkän tukan sellaiseksi aika reippaaksi v. beckham rikotuksi polkaksi. Töissä miehetkin on kehuneet ja oma mieskin sanoi, että tosi hyvin sopii, kun niska näkyy.
Mutta on ehkä niin hyvässä muistissa ne uhmaikäiseen hermostumiset jne. väsymykset, että itseäni _niin_ erinomaisena pitäisin. Ollaan me miehenkin kanssa tajuttu, että varmaan tuohon satsataan aika paljon enemmän aikaa, kun monissa perheissä (varsinkin jos on ongelmia), koska emme usko laatuaikaan vaan ihan siihen yhdessäolon määräänkin.
Osittain myös välttelen sitä ansaa, että alkaisin jotenkin liikaa sokaistumaan tuon lapsen fiksuudesta. Hän oppi siis lukemaan ja kirjoittamaan nyt. Itse opin 5-vuotiaana ja olin hyvä koulussa, ihan selvä laudaturin yo jo peruskoulun 1. luokalla jne. ja mun vanhemmilla se nousi päähän, vähän liikaa jos tiedätte mitä tarkoitan...
Muuten, jäin miettimään miksi meidän suomalaisten (naisten erityisesti) pitää olla olevinamme niin vaatimattomia että heti kielletään tai vähätellään jos joku jotenkin kehuu? Siis jos olet vaikka käynyt kampaajalla ja olet tyytyväinen uuteen lookiin ja työkaveri sitten sanoo että "wow, toihan on tosi upean näköinen!" niin heti pitää olla sanomassa että eihän tämä nyt niinkään ja etsiä hiuksistaan jotain vikaa. Jos joku kehuu laihduttanutta naista niin heti pitää olla ainakin sanomassa että kyllä tässä on vielä kiloja mitkä saisi lähteä tms. Sama vaatteiden kanssa ja näemmä lapsienkin.
Miksei voi vaan hymyillä ja ottaa kohteilaisuuden vastaan niistä kiittäen? Ap on varmasti loistava äiti, joten miksi hänen täytyy vähätellä itseään jos joku häntä tästä kehuu? Oikeasti, neuvoloissa varmaan näkevät kaikenlaisia äitejä ja ehkä ap:n terkallakin on ollut jotain ongelmallisempia asiakkaita aiemmin ja hän oli nyt erityisen hyvällä mielellä kun näki äidin joka selvästi välitttää täysillä lapsestaan ja lapsikin äidistään.
Kiva neuvolantäti sulla! Eihän sellaista täydellistä äitiä olekaan, koska ei kukaan ole täydellinen. Mut sun asenne voi olla erinomaisen rakentava ja empaattinen. Otat vaan kiitokset vastaan ja nautit niistä, harvoin niitä äitinä saa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta lapselta saan kyllä joka päivä rakkaudentunnustuksia :-). Tädillekin oli sanonut, että päiväkodissa on kivaa, mutta välillä on niin ikävä äitiä, kun hän niin rakastaa äitiä.
Odotan nyt toista aika alussa, ja varmaan sekin oli syynä kannustuskehuille. Täti tietää, että tämä on ollut toiveissa jo pitkän aikaa ja sanoi että hän on niin iloinen tästä, kun mä olen niin erinomainen äiti, jolle tosiaan toivoo lisää lapsia.
mutta eikös se ole vain kiva että saa positiivista palautetta? Ei kai se hyvä tai erinomainen äiti tarkoita että täytyisi olla joku ihmeellinen, virheetön esikuva. Mä näen että meillä se vaan tarkoittaa sitä että perusjutut toimii ihan ok, lapset on hyvin hoidettuja ja äidistä ja lapsista näkyy kuinka toisista välitetään ja yhdessäolosta nautitaan. Meillä ehkä toisen lapsen vammaisuus osin tekee sitä että useammat ihmiset kehuvat kun ajattelevat meillä olevan erityisen raskasta.
Onhan se raskasta välillä, mutta varmaan jokainen lapsistaan välittävä äiti tässä selviäisi, eli en mä mitään superäiti ainesta ole. Välillä väsyttää ja valituttaakin mutta yseisesti kyllä nautin lapsistani paljon!