Ottaa päähän kun äitini sekaantuu meidän elämäämme, viimeisimmäksi asunnonostoon.
Kolmannen lapsen syntymän jälkeen aloimme katsella isompaa asuntoa ja mainitsimme yhdestä varteenotettavasta vaihtoehdosta. No, äiti oli sitten etsinyt sen Etuovesta ja käynyt vieläpä paikanpäällä katsomassa taloa. Vaati viitseliäisyyttä kun sinne on heiltä 25 km. Sitten soitti ja sanoi, ettei tuollaista kannata ostaa, kun on vanha ja joutuu varmasti tapetoimaan ym., ja että eihän me edes tarvita uutta asuntoa. Joku kerkesi ostaa ennen meitä, joten ei sitten ostettu sitä taloa.
Sitten suunnittelimme rakentavamme, kun lähistölle tuli tontteja. Sekin oli äidin mielestä huono juttu. Kävi taas siellä kyyläämässä ne tontit ja ne ovat kuulemma liian kaukana ja liian pieniä ja rakentaminenkin on ihan liian kallista. Eikä me edes tarvita uutta asuntoa.
Että mua suututtaa!!!! Antaisi meidän elää omaa elämäämme ja tajuaisi, että ei tarvita hänen lupaansa ja hyväksyntäänsä mihinkään!!! En tajua miten hän viitsi käydä kyyläämässä noita taloja/tontteja oikein paikanpäällä! Eri asia jos olisi pyydetty hänen mielipidettään - vaan kun ei pyydetty!
Kommentit (9)
Mistähän se äitisi on noista teidän suunnitelmista kuullut? Onko sillä hyviäkin pikkulintuja käytettävänä?
mutta asia hoitui sillä kun pidin tiedot itselläni. Kerron sit jälkeenpäin jos on kerrottavaa. Suosittelen.
jos tiedätte että hän sotkeentuu kaikkeen. On oikeastaan sinun tehtäväsi riuhtaista itsesi irti hänestä ja laittaa rajat. Joskus pitää sanoa jämäkästikin ennen kuin äiti tajuaa.
hyvät mielessä eli ajattelee säästää teiltä aikaa ja vaivaa. Ymmärrän kyllä ärtymyksesi, mutta tuoho ongelmaan ei taida auttaa kuin puhuminen ensin nätimmin ja jos ei auta, sitten tiukemmin.
penkoo postit ja kaapit ja haastattelee naapurit jne.
Eli eipä se paljon auta, vaikka itse vaikenisi kuin muuri.
Rasittavinta on se, että kaikki asiamme jauhetaan muulle suvulle.
mutta kummassakaan tapauksessa emme esimerkiksi puhuneet mitään tarkemmista sijainneista, joten ne hän selvitti itse netistä. Järkevintä olisi ollut olla puhumatta mitään ennen kuin voisi kertoa muuttavansa, mutta äiti myös käy säännöllisesti läpi myytävänä olevat asunnot ja lähikuntien tonttihaut, joten häneltä ei mitkään asunnonvaihtoaikeet pysy salassa.
Äidillä ei ole mitään käsitystä nykyasuntokaupasta, koska ei ole vuosiin ostanut eikä myynyt. Minäkin olen omistanut useamman asunnon kuin hän.
ap
Mistähän se äitisi on noista teidän suunnitelmista kuullut? Onko sillä hyviäkin pikkulintuja käytettävänä?
lopettaa tuon hössötyksen kun alkaa huomata että teette oman pillinne mukaan. Mulla on kokemusta ihan samanlaisesta anopista ja ainakin meillä tuo puuttuminen loppui pikkuhiljaa...
Et kerro suunnitelmistanne mitään. Jos kysyy, sanot, että kyllä sitä jollain aika välillä aiotaan muuttaa, mutta katellaan rauhassa. Ja et kerro mitään yksityiskohtia, jos on kiikarissa joku teitä kiinnostava kohde. Sitten kerrot, kun kaupat on tehty.
Eihän häntä tarvi kuunnella :)
Tosin, äitisi saattaa tietää sitä sun tätä, myös asuntokaupoista. Luulen, että hän haluaa vain varmistaa, ettette tee virhettä. Tietysti hän ylittää tietyn rajan, kun käy itsekseen katselemassa talot ja tontit, mutta uskon, että hän tekee sen luullen olevansa avuksi.
Oletko puhunut asiasta äidillesi, vai raivoatko vaan täällä?