Lapsi puree
Käytiin viime viikonloppuna pitkästä aikaa ystäväperheen luona kylässä. Asuvat toisella paikkakunnalla ja viimeksi nähtiin alkukesästä.
Juotiin aikuisten kesken iltateetä, kun vanhempi lapsi, 5 v, tulee vaatiin äitiä pelaamaan kanssaan. Äiti siihen sanoo, että Ekku vois nyt pelata itsekseen, kun meillä on vieraita. Lapsi sitten vaati uudelleen huomiota ja äiti sanoi, että pelaa vaikka siinä keittiössä, mutta äiti ei nyt tuu. Lapsi sitten iski hampaat äidin käsivarteen niin, että veret tuli. Isä ei tehnyt mitäänja äiti lähti hyvitteleen lasta! Hetken kuluttua äiti tuli takas lapsi sylissä sanoon, että täänyt on tällaista Ekun kanssa, kun se on tottunut saamaan tahtonsa läpi. Että nyt tarttis vieraiden lähteä.
Äiti hoitaa Ekkua ja pikkuveljeä Mikkoa 2v. päivät kotona. Ja mikä surullisinta, tää pureminen ei ollut eka kerta. Sama tapahtui jo silloin edellisellä kerralla, kun käytiin kylässä.
Nyt äiti vaan totes, että Ekulla on sellainen puremiskausi. Äidin vasemmassa kädessä oli rivistö pienten hampaiden jälkiä.
Kommentit (26)
jos joku puuttuisi meidän perheen kasvatustapoihin. Kyllä lapset saa kiukutella ja näyttää pettymystään. Vanhempien pitää olla läsnä eikä seurustella vaan ystävien kanssa. Se on lapsiperheen elämään.
Jos ei ymmärrä sitä, että lapsiperheessä eletään lasten ehdoilla, ei kannata hankkia lapsia.
etkö sinä raukka ollenkaan käsitä että lastesi elämä tulee olemaan hankalaa jos heillä ei ole kotona rajoja. Päiväkodissa ja viimeistään koulussa tulee vakavia ongelmia.
Jokaisessa luokassa on muutama rajoja vailla kasvanut lapsi ja koko luokkayhteisö kärsii samoin opettajat.
Vanhempien velvollisuus on kasvattaa lapsistaan yhteiskuntakelpoisia.
entiselle ystävättärelle, kun huomautti meidän perheen kasvatustavoista. Kyllä, meillä ehkä hyssytellään vähän liikaa, mutta mulla ei ole sydäntä kieltää lapsia ja mies ei osallistu lasten hoitoon sillä tavoin, että joutuisi kieltämään mitään tai määrittelemään rajoja. Tunnen olevani perheen poliisi enkä tosiaan jaksa olla koko ajan kieltämässä ja kieltämässä.
Ja meidän pojat on just niitä, jotka sotkee seiniä värikynillä, heittelee ruokaa ja on mun vanhempi lapsi mua purrutkin.
Mutta sitä en siedä, että ulkopuoliset puuttuu meidän perheen sisäisiin asioihin.
Curling-mamma ja isä seuraa hiljaa vierestä.
Tuo lapsi on oikea pikku-Hitler, hän määrää tahdin kotonaan. Varmasti tietää jo kokemuksesta että vieraat tullaan häätämään pois jos tekee jotain tuollaista.
Tuollaisessa tilanteessa olisi pitänyt nuhdella lasta ja laittaa kärsimään rangaistus. Ei missään tapauksessa käskeä vieraita poistumaan.
Säälin jo etukäteen hänen tulevia luokkatovereitaan ja opettajiaan. Ehkäpä tämä äiti on niitä jotka ottaa lapsen pois koulusta kun tulee hankaluuksia ja alkaa pitämään kotikoulua.
... muistan koulussa ala-asteella pojan, joka puri opettajaa. Sen äiti pyydettiin kouluun selvittään asiaa ja se vaan tyynesti sanoi, että meidän Marko on tottunut saamaan mitä haluaa.
Marko on nykyään laitoshoidossa.
Totta kai puremiseen pitää joka kerta puuttua. Ekun äiti toimi siis todella väärin ja tekee lapselleen karhunpalveluksen viestittämällä, että väkivalta on sallittua ja siitä jopa palkitaan.
HELPPOA se puuttuminen ei kuitenkaan ole, eikä lapsi AINA opi kovin helposti. Siitä oma kokemuksemme:
Meillä on asperger-lapsi, joka pienempänä saattoi purra siskoaan, ei muita lapsia. Ja muksi myös. Joka kerta puututtiin ja iso osa estettiin jo ennaltakin - mutta silti tavan poiskitkemiseen meni toista vuotta. Lapsella oli ja on neurologisista syistä ihan tajuttoman huono impulssikontrolli.
Tuosta ei sitten pidä lukea, että lapseni on vaarallinen, sitä hän ei ole. Syrjäänvetäytyvä ja muita lapsia kohtaan ylikiltti - mutta kotona siis saattoi räjähtää, jos sisko teki mielestään jotain väärää (siis hänen logiikallaan).
Teimme niin, että joka kerta lasta toruttiin ja pantiin omaan huoneeseen miettimään. Samalla piti piirtää ruutuvihkoon ympyröitä tietyn kokoinen ala, joka määriteltiin aina "rikoksen" vakavuuden mukaan. Kun pallot oli piirretty, sai tulla ulos, anteeksi piti myös pyytää.
Muitakin rankaisukeinoja kokeiltiin, mutta tuo oli myös asiantuntijoiden neuvoma konsti. Fyysistä kuritusta lapsi - varsinkaan autismikirjon lapsi - ei ymmärrä eikä se ole myöskään lainmukaista tai meidän vanhempien ideologian mukaista.
Nykyään hän suuttuessaan saa retuuttaa äiti tai isää kädestä. Se ei satu, mutta siihen lapsi saa purkaa kiukkuenergiaa.
Joten olennaista olisi antaa lapselle sallittu kanava ja keino purkaa pahaa oloaan - JOS hän (kuten meillä) ei osaa sitä sanallisesti purkaa.