Lue keskustelun säännöt.
Sanotko "hän" vai "se"?
08.09.2009 |
Opiskelu, työharjoittelut ja työ ovat kuljettaneet muutamallakin murrealueella, joten jonkinlaista perustaa luulisin omistavani puheenparsien vertailuun. Tähän saakka olen joka paikassa arkikielessä ihmiseen on useimmiten viitättu sanalla se, hyvin harvoissa tilanteissa sanalla hän. Nykyisellä alueella arkikielessäkin on käytössä hän, ihan vauvasta vaariin. Haluaisinkin tietää, kuinka laajalle levinnyttä tälläinen järjestelmällinen "oikean" kolmannen persoonan käyttö on, ihan siinä arkisessa ja muutoin selkeästi murteellisessa puheessa? Ja teiltä, joille tämä on luontainen tapa puhua, kuinka pahana tai loukkaavana kenties särähtää korvaanne, kun joku eri murretta puhuva viittaakin ihmiseen sanalla se? Itseltä kun tuo se livahtaa miltei varkain puheeseen, varsinkin jos ihmisesti on juuri puhuttu nimellä. Esim. "Onks kukaan kysyny Pekalta niistä papereista? Ai oot, no mitä se sanoi?"
Kommentit (17)
mä muutan puhetyyliä ihmisten mukaan. Jos en tunne sanon hän, jos on tuttu jolle puhun sanon se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päijät-Hämeestä olen.
Olen asunut Turun seudulla ja siellä koirakin on HÄN :)
Esineistäkin sanottiin hän. Oikeasti, kuulosti tosi hassulta ja surkuhupaisalta, kun bussipysäkillä kanssaodottaja sanoi: Ny hän tulee.
Nykyään asun Tampereen seudulla, eikä täällä kukaan kuitenkaan oikeesti sano pysäkillä "Nysse tulee". ;-D
ja olen Turusta. :) meinaa aina vauvojenkin kohdalla lipsahtaa "se" mutta yritän aina käyttää hän sanaa etteivät vanhemmat kuvittele että pidän heidän lastaan jonain koirana. :)
Päijät-Hämeestä olen.
Olen asunut Turun seudulla ja siellä koirakin on HÄN :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että Pirkanmaalla sinunkin mielestäsi "kuuluu" sanoa se. Sanon nimittäin itsekin niin ja "hänen" sanominen ei luonnistu sitten millään :;-)
..joten lapsuudessa on opittu juuri tuo jonkun aiemmankin kertoma, äärimmilleen arvoladattu ja painokas HÄN silmänpyörityksineen kuvaamaan pahemmanlaatuisesta egonpöhöttymisestä kärsivien tuttujen toilailuja. Elämä on kuljettanut Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla, mutta näissäkin yhteyksissä "hän" on ollut käytössä lähinnä virallisemmassa, yleiskielen käytöön pyrkivässä keskustelussa, kun taas "se" on tullut esiin arkikäytössä. Tämä uusi asuinympäristö, jossa lapset hiekkalaatikolla "hänittelevät" vanhempiaan, tuntuu erikoiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi nykyisin asun Pirkanmaalla, joten tämä puhetapa on yleisesti käytössä. Syntyjään olen Etelä-Suomesta. "Virallisissa" tilanteissa sanon ja kirjoitan toki 'hän'. Eli käytän hän-sanaa, jos siihen luontevasti voisi myös sanoa koko ihmisen nimen sukunimineen.
Olin joskus Etelä-Karjalassa töissä. Siellä piti opetella sanomaan 'hää' Se sopi suuhun paremmin kuin 'hän'. Kauheita katseita sain jos erehdyin sanomaan 'se'.
Täällä taas voi tulla väärinkäsityksiä jos joku sanoo 'hän'. Sehän nimittäin tarkoittaa että on loukkaantunut tai riihoissa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sanon lähes aina se. Töissä pyrin käyttämään sanaa hän ja samoin jos juttelen vieraan kanssa. Mulla ei särähdä korvaan, jos joku sanoo se. Mutta muistan kun minulle tuli uusi työkaveri, joka sanoi aina hän. Puhui esim. paljon lapsistaan ja käytti tätä hän -sanaa. Aluksi tuntui tosi oudolta, tuli jopa sellainen tunne kuin se työkaveri ois yrittänyt jotenkin nostaa niitä lapsia korkeammalle arvo asteikolle. Typerää joo, mutta sellanen tunne vain tuli. Mutta siihen tottui ja ehkä tästä työkaverista johtuen olen itsekin oppinut käyttämään hän -sanaa.
Olen huomannut, että mulla itsellä särähtää korvaan, jos minä sanon hän vaikka sukulaisen tai perheenjäsenen kuullen. Mulla tulee sellainen tunne, että ne ajattelee musta samalla tavalla, kuin minä ajattelin tästä työkavista alunperin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
millä murrealueella ap on?
Mutta olen lähtöisin p-karjalasta ja se kun on semmoista savon ja karjalan sekoitusaluetta, niin toiset sanoo hää ja toiset se. Eikä kumpikaan erityisesti särähdä mun korvaan. Itse käytän tuttujen kanssa "se" ja vähän epävirallisimmissa yhteyksissä "hän" tai hää.
pääasiallisesti ihminen on aina hän. myös lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta muistan kun minulle tuli uusi työkaveri, joka sanoi aina hän. Puhui esim. paljon lapsistaan ja käytti tätä hän -sanaa. Aluksi tuntui tosi oudolta, tuli jopa sellainen tunne kuin se työkaveri ois yrittänyt jotenkin nostaa niitä lapsia korkeammalle arvo asteikolle.
Täällä kun kaikki sanovat rennoissa tilanteissa se. Paitsi tuo yksi työkaveri, joka kuulostaa todella kylmältä. Ihan kun hän ei pitäisi lapsistaan tai puolisostaan kun käyttää heistä tuota virallista hän-sanaa.
Jos itse sanoisin vaikkapa miehestäni hän, niin tuo tarkoittaisi että olemme riidelleet ja haluan valittaa mitä HÄN on nyt tehnyt (hän sanottuna tietyllä äänenpainolla silmiä pyöritellen).
Puhekielessä normaalisti "se", mutta töissä tai muussa vähän virallisemmassa tilanteessa "hän", tilanteen mukaan. Minusta kuulostaa oudolta, kun eräs ystäväni käyttää koirista nimitystä "hän".
paitsi vastasyntyneen vauvan vanhemmille puhun "hän"