Lue keskustelun säännöt.
Mikä lastamme vaivaa?
07.09.2009 |
Kyse tokaluokkalaisesta, joka ei halua lähteä mihinkään. Päätti lopettaa mielekkään harrastuksen. On lintsaillut koulusta. Läksyjä en saa millään tekemään. Ei suostu edes kauppaan lähtemään mukaan. Asenne on kaikkeen kamalan negatiivinen. Ei ulkoile kavereiden kanssa, eikä halua tutustua uusiin lapsiin.
Koulussa ei kiusata ja pärjää sielä hyvin. Silti ei sinne millään haluaisi mennä. Hän joutuu kolmena aamuna lähtemään yksin ja se ei tunnu enää onnistuvan, vaikka soitan hänelle ja hän tietää milloin kouluun on lähdettävä. Ei vaan halua lähteä kouluun. En tiedä mitä tehdä? Tällä menolla lapsi joutuu varmaan johonkin perhekotiin tai vastaavaan, jos en saa häntä käymään koulussa.
Voisiko tämä kaikki johtua masennuksesta? Hän tietää, että koulussa on käytävä ja että siitä ei hyvää seuraa jos lintsailu jatkuu. Kamalan hajamielinenkin tuo on. Läksykirjat unohtuu jatkuvasti kouluun ja jne.
Kommentit (10)
Voi olla masennusta. Nyt nopeasti yhteys koulupsykologiin tai suoraan läääkäriin. Älä turhaan jää pohdiskelemaan. Mitä nopeammin lapsen ongelmiin puututaan, sitä paremmin asiat selviävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota HETI yhteyttä opeen ja koulupsykologiin (jos koulussa ei ole psykologia, niin sitten johonkin muuhun psykologiin) tai koulukuraattoriin.
Kyse voi olla kiusaamisesta, mutta koska lapsi oirehtii siten, ettei halua lähteä kotoa mihinkään, voi kyse olla jonkinlaisesta ahdistuksesta tms.
Juttele lapsen kanssa, kysele tunteista ja mieti onko muita oireita kuin tuo eristäytyminen: esim. päänsärkyä, vatsakipua. Koska on kyse pienestä lapsesta, on ongelmaa lähdettävä selvitämään heti, muuten homma voi pahentua ja pitkittyä.
Mieti onko perheessänne jotain "vialla", voisiko lapsi reagoida perheongelmiin tällä tavalla, tai oletteko muuttaneet, onko läheisiä kuollut tms. Juttele mahdollisista ongelmista lapsen kanssa.
Meillä oli aikoinaan samankaltainen tilanne, sitä kesti vuoden, mutta onneksi päästiin siitä yli. Apuna meillä oli psykologi, mutta ainahan lapsen vanhemmilla on ratkaiseva rooli lapsen henkisen hyvinvoinnin tukijana ja lapsen ymmärtäjänä. Näin oli meilläkin.
Kyllä asiat selviävät, älä sure. Nyt vaan heti toimit niin lapsi voi jo kohta paremmin!
Sanoo, että kukaan ei kiusaa ja välkilläkin leikkii kuulemma parhaan kaverinsa kanssa. On myös opettajalle sanonut ettei kukaan kiusaa, eikä opettaja ole huomannut mitään.
Myös muut lapselle läheiset ihmiset ovat kyselleet häneltä, mutta kaikki on hänen mielestään ok. Tosin hän tuntuu ahdistuvan kovin näistä kyselyistä, eikä haluaisi kertoa koulusta mitään.
Opettaja on siis tietoinen lintsailusta. En tiedä onko tuollaista koulupsykologia koululla. Täytyykin ottaa asiasta selvää.
Ekalla meni mielellään kouluun, mutta ongelmat alkoivat kolmisen viikkoa sitten.
Perhe oloissa ei ole mitään ongelmia tai muutoksia ja sisällä kotona vaikuttaa ihan tyytyväiseltä, leikkii ja touhuaa.
ap.
- lasta kiusataan ja muista että myös opettaja voi olla se kiusaaja
- lapsi on masentunut
Sinuna soittaisin kasvatus- ja perheneuvolaan ja pyytäisin kriisiaikaa jolloin saat ajan lähipäiviksi. Toki voit selvittää asiaa myös koulukuraattorin kanssa hehän ovat psykologeja ja osaavat auttaa.
Jos lapsi ei kerro mielellään kouluasioita tulee mieleen että jotain on siellä sattunut heti koulun alettua ja koita kaivaa esiin mitä se on.
Onko tapahtunut jotain noloa tyyliin vessapaperi jäi roikkumaan housuista tms. ja lapsi häpeilee tapahtunutta jonka muut ovat jo unohtaneet tai sitten siitä kiusataan häntä eikä ilkeä kertoa.
Vaikka kaikki olisi kunnossakin. Ehkä hän on nyt huomannut, että tätä tää nyt on seuraavat ties kuinka monta vuotta... Anna lapselle enemmän yhteistä aikaa. Aina ei kannata jäädä tenttaamaan ja odottamaan jotain hienoa tunnepuhetta ja aikuista kannanottoa omasta tilanteesta, ei lapset siihen pysty. Pidä sylissä, pussaa, auta läksyissä ja sano, että ei nämä rutiinit niin kivoja aikuisillekaan aina ole. Hemmottele vähän lasta. Varaa iltaisin nukkumaanmenon yhteydessä vaikka 30min aikaa juttelulle sängyn laidalla, anna lapsen puhua mitä sylki suuhuun tuo. Ei aina haittaa, vaikka et tietäisi ihan mistä lapsi juttelee. Kuuntele. Kyllä se kouluhalu siitä palaa. Jos pystyt, järjestä itsellesi vapaapäivä lapsen koulupäiväksi ja saata poika kouluun, ole vastassa koulusta tullessa. Lapsesi varmasti arvostaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suosittelisin silti ottamaan yhteyttä kouluun, koulukuraattoriin ja koulupsykologiin.
Minusta on silti outoa, että tokaluokkalainen lintsaa. Siinä tuskin on kysymys siitä missä taas yläkoulun lintsaamisessa on kyse. Siis taustalla on varmasti jotakin, jota laspi ei saa sanottua ääneen ja muuta lapsen lähellä olevat aikuiset eivät näe.
Olisko mahdollista, että jotkin ylemmän luokan oppilaat kiusaisivat tai kenties koulumatkalla?
Tosi surullinen juttu.
Voisiko lapsi olla masentunut? Uupunut?
Onko tapahtunut perheessänne jotain merkittävää muutosta (isovanhempi kuollut, kotivanhempi lähtenyt töihin, syntynyt pikkusisarus, muutto tms)
Kai lapsi saa tarpeeksi unta ja vitamiinipitoista ruokaa?
Joka päivä pitää sitten kävellä koululle hakemaan ne läksykirjat, pitäkää jöötä. Jos koulustanne vain suinkin löytyy kuraattori tai psykologi, niin ehdottomasti heti pyytäkää apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munkin ekaluokkaisella ehkä kolmannes noista oireista... Itkettää... Yritän halia ja kehua ja kauniisti yrittää, että jutellaan. Teen avoimia ja suljettuja kysymyksiä... Ainakin väsynyt se on, kun ei saa enää päiväunta iltapäivällä.
tuon ikäisellä jo eri opettajiakin joten yhteys myös liikkaopeen jne. kysele uudelleen lapselta suoraan ja epäsuorasti.. kiertäen ja kaartaen. jospa rohkenisi puhua missä ongelma. sitten kerrot omia kokemuksia jostain jutusta mikä kääntyi positiiviseksi tms.
hmm läksyjä et saa tekemään? voisko olla lukihäiriö tms? tarvitseeko lasit?
mutta kannattaisi selvittää perin pohjin se, ettei varmasti ole kiusaamisesta kyse. Puhuisin asiasta myös opettajan kanssa, jotta hän osaisi kiinnittää asiaan huomiota.
Onko teidän perheessä muuten tapahtunut jotain mullistavaa, joka voisi vaikuttaa lapseen?