Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

mitä mieltä tulevaisuuden suunnitelmistani…

Vierailija
05.09.2009 |

Olen melkein 24-v mammalomalla toisesta lapsesta nyt. Olen käynyt lukion(4v) ja sen jälkeen vuoden amista+1,5 v yliopistossa samaa alaa (nyt keskeytys, ala ei tunnu oikealta)+ puolen vuoden kurssi ruoanlaittoalaa (ei tunnu oikealta). Kun laskeskelen vuosia jotka olen viettänyt koulunpenkillä, niin voisi luulla että olisin jo valmistunut korkeakoulusta :)



Niinpä motivaatio palata kouluun ja etsiä se oikea ala on erittäin pieni. Työkokemusta on vain parin kesätyön verran ja työnsaantia hidastaa luottotietojen menetys (menisin mielelläni vaikka kaupan kassalle, mutta ei ole kokemustakaan, joten en ole haastatteluunkaan päässyt).



Olen miettinyt taksi- tai bussikurssin käyntiä, mieheni vaan ei oikeen kannusta siihen. Sitten olen miettinyt myös yo-lähihoitaja-koulutusta, lähinnä työpaikkojen vuoksi, itse olen enemmänkin matemaattis-luonnontieteellinen ihminen. Blaah, pitäisi varmaan ihan ensimmäiseksi mennä ammatinvalintapsykologille, toivottavasti siitä olisi hyötyä...



Ja siis periaatteessa haaveenani oli maisterin paperit, mutta motivaatio on niin nollissa ja ruokaakin pitäisi pikkuhiljaa saada pöytään tuotua.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
05.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän sinulla ole niitä.

Vierailija
2/2 |
05.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdottomasti on hyötyä matemaattisesta osaamisesta opiskeluissa. Töitä (perushoitajan) voi alkaa tehdä jo heti opintojen alussa. Erikoistua voi tosi sektorille, eli ei välttämättä siihen kaikkein ihmisläheisimpään :-) Ja toisaalta uraa voi tehdö muuallakin kuin sairaanhoitajan työssä, eli esim vaikka lääke-esittelijänä tai lääketeollisuudessa.



Tai entäs farmaseutti?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi kuusi