Lue keskustelun säännöt.
Olen niin väsynyt kaikkeen, en jaksa enää...
01.09.2009 |
Perheeseemme kuuluu kuusi lasta sekä mies ja periaatteessa meillä on kaikki hyvin. Mies osallistuu lasten hoitoon minkä töiltään ehtii ja lapset on kaiken kaikkiaan ihania tai näin ainakin ennen ajattelin. Nyt kuopuksen syntymän jälkeen on kaikki alkanut tuntua vaikealta, vaikkei juuri mikään ole muuttunut elämässämme, paitsi kuopus heräilee kyllä useammin mitä muut lapsemme vauvoina ja väsymyskin siis vaivaa. Ei jaksaisi nousta, tehä ruokaa, leikkiä lasten kanssa ja monesti on viime aikoina tullut syyllistyttyä siihen, että oon laittanut lapset katsomaan dvd:tä. Tuntuu, etten enää tunne mitään samalla tavalla kun ennen, en osaa iloita tai itkeä, kaikki työt vaatii mahdottomasti ponnisteluja jne.
Koskaan minulla ei tähän mennessä ole masennusta ollut, mutta voisiko tämä olla sitä? Entä saanko ihan tavalliselta tk-lääkäriltä esim. lääkkeitä, jos niille olisi tarvetta tai siis jos auttaisivat tässä tilanteessa? Entä miten muuten voi edesauttaa masennuksesta toipumista? Aiemmin olen käynyt lenkillä ja on vietetty paljon aikaa lasten kanssa ulkona, mutta viime aikoina on kaikki tuo jäänyt, ei vaan jaksa eikä saa aikaiseksi, vaikka haluaisikin.
Kommentit (24)
tavallinen terkkalääkärikin voi kirjoittaa masennuslääkkeet, jos ei ole varaa kalliiseen yksityiseen lääkäriin. masennukseltahan tuo kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae ihmeessä apua, jos tuntuu, että et jaksa. Kuusi lasta on paljon, joten tekemistä taatusti riittää paljon, eikä siis ihme, jos olet uupunut tai masentunut.
Oletko ollut pitkään kotona? Saatko omaa aikaa? Onko sinulla omia juttuja? Yritä miettiä jotain, joka toisi sinulle voimia, joku oma juttu, joka auttaa jaksamaan.
Käy toki juttelemassa myös lääkärille ja kysy lääkkeistä, jos niitä tahdot kokeilla. Niissäkin voi kestää jonkin aikaa, ennenkuin löytää sen sopivan, joten ole kärsivällinen. Ole myös varovainen lääkkeiden kanssa - itse pyörryin, kun kokeilin yhtä merkkiä.
Entä olisiko vertaistukiryhmästä sinulle apua, esim. Äimän ryhmistä? Oletko puhunut miehellesi tai kenellekään muulle asiasta?
Voimia!
Lapsemme ovat olleet toivottuja ja haluttuja, tosin nyt on lapsiluku täysi ja mies menossa sterilisaatioon.
Meillä on siis 5,5v tyttö, 4,5v tyttö, 3v poika, 2v kaksospojat ja 3kk tyttö. Vanhimpien tyttöjen synnyttyä palasin työelämään hetkeksi kun nuorempi tytöistä oli 6kk ikäinen ja isä jäi tyttöjen kanssa kotiin. Isä palasi töihin kun jäin äippälomalle kolmannen raskauden takia. Tuon jälkeen olen ollut kotona. Oli tarkoitus, että isä olisi jäänyt kotiin kun kaksoset 6kk, mutta heidän kanssa oli niin paljon terveydellisiä ongelmia, että minä jäin kotiin ja piti palata töihin kun pojat olisi olleet 2v, mutta nyt vielä hiukan viivästyy töihin menoni kun vauva ilmotti tulostaan.
Omaa aikaa saan vaihtelevasti. Mieheni hoitaa kyllä lapsia, siinä ei ole ongelmaa, mutta tämä meidän nuorin tyttö on oikea tissitakiainen ja niin äidin perään, etten voi lähteä juuri minnekään. Ja kun tyttö myös valvottaa öisin paljon niin jo sekin väsyttää ja huomasin jo kyllä ennen kun raskaus loppui niin joitain oireita siitä, ettei kaikki ole normaalisti, mutta ajattelin, että johtuu raskaudesta se väsymys ja tunne, ettei jaksa.
Minulla on siis kyllä harrastus, jossa menee pari iltaa viikossa, nyt en kyllä aina ole sinne päässyt kun miehellä ollut töissä kiirettä ja välillä kun ois päässyt niin olo niin väsyny, ettei ole jaksanut mennä vaan mieluummin levännyt senkin ajan. Tuo harrastukseni vois olla se juttu, pidän siitä kovasti, jos vaan tytön sais jotenkin viihtymään isänsä kanssa. On isin sylissä ym. kyllä sillon kun minä läsnä, mutta jos olen poissa niin sillon viimeistään tunnin päästä alkaa jatkuva itku. Ja minulla menee kuitenkin harrastuksessani noin pari tuntia.
Mieheni kanssa on tästä puhuttu tai hän on itse huomannut, ettei kaikki ole ihan normaalisti, hän tietää miten energinen normaalisti olen ja nyt siitä ihmisestä ei ole tietoakaan. Kaikki työt mitä teen niin niihin joutuu itsensä pakottamaan kun aiemmin olen tehnyt ne ja vielä muutakin eikä ole väsyttänyt tai tuntunut, että ei jaksaisi/kiinnostaisi.
Neuvolassa koitin asiasta puhua, mutta tiesin, että se lienee turhaa. Meidän neuvolassa on vanha täti, joka alkaa olla aika kyllästynyt työhönsä ja totesi kun kerroin, että olen poikki enkä jaksa enää mitään samalla tavalla kun ennen, että olisi pitänyt miettiä ennen kun tein lapsia näin paljon. No, vastaavia kommentteja on häneltä aiemminkin tullut niin ei tuo ollut yllätys. Onneks jää muutaman kuukauden päästä eläkkeelle.
ap
3kk on kuitenkin aika pieni, pystyykö ottamaan joskus mukaan harrastukseen? (jos siis pystyy vähän hoitamaan samalla)
no, ehkä tuo oli huono idea.
mä luulen että sulla on vaan väsymys ja alakulo.. ihan normaalia kun on paljon hommaa kotona lasten kanssa, kotityöt ja pieni vaativa vauva.
keskity olennaisiin ja yritä ajatella positiivisesti.
iloitse niistä pienistä jutuista mistä pystyt. esim. suihkussa tuoksuta jotain ihanaa shampoota ja ajattele ihan jotain muuta kun sitä kitisevää lasta oven takana tms..
olen pahoillani, en taida oikein osata neuvoo.
ehkä kandee mennä juttelee lääkärille ja eikös neuvolassaki saa vaihtaa terkkaa jos tahtoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä tuommoset puheet omaan arvoonsa. Varaa itelles aika lääkärille, siitä se lähtee. Ihan normaalia on väsyä, jos lapsi heräilee paljon jne. Huonot yöunet voi laukaista masennuksen, vaikka ennen olisi ollutkin iloinen ja positiivinen ihminen. Uni on pyhä. Hae apua, mielestäni tilanteesi on vaikeampi kuin ihan tavallinen maanantaimasis, josta me kärsitään kaikki välillä. Voimia!
Kodinhoitajaa, mll tyttöjä, kotiapua, sukulaisia? Ota kaikki apu vastaan mitä saat! Ei ennenkään ole yksin jaksettu. Dvd:t on hyvä keino levähtää, ole armollinen itsellesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikuttaa tosi paljon mielialaan. Niin se on. Sinulla on ihana mies, joka auttaa ja on huolissaan sinusta. Unta, unta ja unta palloon, jollain ihmejärjestelyillä ( älä kysy millä, kun sama tilanne on mulla, vaikka ei enää vauvaikäisiä ja vaan kaks lasta).
Jaksamista!
lääkärissä, hän osaa sinua varmasti auttaa ja tarvittaessa saat lääkityksen.
Minulla oli samanlaisia oireita kun meidän kuopus syntyi, vaikka lapsia meillä oli vain neljä. Yritin ensin jaksaa yksin, mies ei pahemmin osallistunut tuolloin lasten hoitoon tai kotitöihin, mutta lopulta tajusin mennä lääkäriin. Minulla todettiin vakava masennus, johon sain lääkityksen. Meni toki vielä jonkin aikaa ennen kun lääkitys alkoi auttaa, mutta sen jälkeen vähitellen aloin palata ennalleni. Nykyään miehenikin hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä, kaikki ei onneks enää ole minun vastuulla.
Sinulla on ap ihana mies kun osallistuu noin hyvin lasten hoitoon ja on huolissaan sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pinellä päiväpanolla voisi ehkäistä tuota väsymystä
miten hauskaksi sitä ihminen voikaan itsensä kokea, kun kaikki omat mieleenjuolahdukset on niin mahtavia että ne täytyy tänne kirjoittaa...
Aloittajalle: toivon todella, että neuvolantädin seuraaja on vähän enemmän tehtäviensä tasalla. Väsymys se minultakin on vienyt melkein jalat alta useaan otteeseen, kun unet jäävät saamatta. Tsemppiä sinulle ja toivottavasti uniasia järjestyy mahdollisimman pian, siitä se lähtee - ja urpon tädin eläköitymisestä!
lastenhoidossa, että sinä saisit nukkua? Varmasti osittain väsymys vaikuttaa mielialaasi, voi olla myös masennusta.
Ja jos vaan jaksat niin harrastustasi kannattaisi varmaan jatkaa, jos saa kysyä niin mitä harrastat?
Oletteko selvittäneet saisitteko esim. hoitajan kotiin, ettei sinun tarvitsisi vastata kaikesta yksin kun miehesi töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monen lapsen kanssa jaksaa tai ei jaksa. Minä sain kyllä ap:n viesteistä sen kuvan, että aiemmin on jaksanut hyvin, mutta nyt tämän nuorimman valvottaminen on vienyt hänen voimat eikä se ole mikään ihme. Itse oon ollut vastaavassa tilanteessa muutama vuosi sitten ja kyllä se valvominen vaikutti mielialaan ja jaksamiseen. Kun sain univelat pois niin jaksoi taas, vaikka lapsia olikin kahdeksan ja näistä 5 alle kouluikäistä.
toinen on kyllä nyt hiukan jäänyt enemmän mitä toinen. Käyn siis salilla, tätä en nyt ole pahemmin harrastanut vähään aikaan. Tämän lisäksi opiskelen kieliä. Olen kait jossain määrin ikuinen opiskelija, sillä minusta on ihana opetella uusia kieliä. Tällä hetkellä siis opiskelen vain yhtä kieltä, haaveissa oli toinen kieli, mutta ehkäpä sitten kun lapset on jonkin verran isompia.
Meillä on muutamia tuttuja tässä lähellä, jotka voivat välillä auttaa, sukulaiset asuu pääsääntöisesti kauempana. Sitä en tiedä saisimmeko hoitajaa kotiin, kyllähän se helpottaisi, pitää ottaa selvää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kannattaa ihmeessä hakea apua. Esim tk lääkäriltä ja voisit varata ajan myös terveyskeskus psykologilta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta, että saisit keskusteluapua myös tilanteeseesi, ennekuin voimasi ehtyvät ja tilanne sinun ja perheesi osalta pahenee. Tilanne korjautuu varmasti kun saat asiantuntevaa apua ja ehkä mielialalääkkeet. Te kaikki perheessä voitte paremmin kun sinä voit paremmin. Eikä ole mikään ihme, että tilanteessasi uupuu , koska lapset vaativat pieninä niin paljon ja heitä sentään 6. Olet saattanut jo pidemmän aikaa elää vain lapsille ja perheelle ja omat tunteet ja tarpeet jääneet taka-alalle. Tsemppiä sulle avunhakemiseen , se kannattaa ja kaikki kääntyy parhain päin.
t. psykiatrinen sairaanhoitaja
kilpirauhasarvot, ennenkuin alat syömään masennuslääkkeitä. Oireesi voivat viitata kilpparin vajaatoimintaan, raskauksien jälkeen tyypillinen ilmaantumisaika.
että olet väsynyt ja se aiheuttaa masennusoireita. Ennen lääkityksiä kokeilisin unen määrän lisäämistä. Toivottavasti olisi jollain tavalla mahdollista.
Yksi lääkäri kerran sanoi, että masennus on mielen väsymistä ja sullahan on nyt erilainen tilanne, kun saat nukkua huonommin, kuin ennen. Ihan luonnollinen reaktio siis.
Jaksamista oikein kovasti sinulle ja toivottavasti pieninkin alkaisi nukkumaan.
Ihanaa, kun joku jaksaa tehdä paljon lapsia. ;o))
jos on väsynyt.
Kukapa 6 lapsen äiti ei olisi väsynyt jos yöuni olisi katkeilevaa.
Mutta kaikkihan ratkeaa onnellisuuspillereillä. Siitä vain. Ei tarvitse tehdä töitä itsensä kanssa ja miettiä, onko ihan järkevää vääntää noin paljoa lapsia kun pillerillä kaikki asiat ratkeaa.
nuorin valvottaa enemmän, mutta ap:n tilanteessa se väsymys alkaa haitata jo elämää ja pitkään jatkunut väsymys aiheuttaa masennusta. En sano, että ap:lla olisi jo masennus eikä hän välttämättä tarvitse pillereitä, saattaisi riittää, jos ap saisi jollain konstilla nukuttua enemmän.
Eikä ne masennuslääkkeet mitään onnellisuuspillereitä ole ja useinkaan ei pelkkä lääkitys auta vaan tarvitaan myös terapiaa.
jos on väsynyt.
Kukapa 6 lapsen äiti ei olisi väsynyt jos yöuni olisi katkeilevaa.Mutta kaikkihan ratkeaa onnellisuuspillereillä. Siitä vain. Ei tarvitse tehdä töitä itsensä kanssa ja miettiä, onko ihan järkevää vääntää noin paljoa lapsia kun pillerillä kaikki asiat ratkeaa.
saada nukuttua enemmän. Toivottavasti teidän nuorin alkais nukkua pian, niin sekin sitten helpottais.
Uusia neuvoja en enää keksi, mutta komppaan edellisiä, jotka suositteli selvittämään saisitteko hoitajan kotiin ym.
Saat heti oikeaa apua. Meidän perhe-elämämme muuttui totaalisesti, kun sain lääkityksen masennukseen. Jaksan nyt olla äiti ja lapsilleni läsnä.