Alan vähitellen uskoa, että naiset ei ymmärrä matikasta yhtään mitään!

insinööri kolmen vuoden kuluttua...



Täytyy myöntää että tänään ei ollut mikään hyvä päivä matikan suhteen. Eka päivä koulussa loman jälkeen ja laskettiin niin peevelisti ettei enää leikannut. No seli seli...



Kyllä se tästä vielä nousee!

Olenhan itse siitä elävä esimerkki ;-)



Ei vaan. Väitän että kyse on tässäkin aika pitkälle jopa kasvatuksesta. Jotenkin tyttöjä aika pitkälle kasvatetaan edelleenkin erilaiseen ajattelutapaan ja poikia opetetaan ajattelemaan enemmän analyyttisesti. Kysehän on ihan samasta asiasta kuin kaikenmaailman härveleitä kootessa ja korjatessa: pitää vain uskaltaa mennä hommaan sisään, pyöritellä, katsella, kokeilla ja miettiä ja sitten se ratkaisu sieltä jostain aukeaa ajan kanssa. Monet naiset on liian tottuneet siihen, että heitetään hanskat heti tiskiin kun ratkaisu ei välittömästi löydy ja tulee visaisempi ongelma eikä edes uskota, että sen pystyy ratkaisemaan. Ei ne miehet ole yhtään sen älykkäämpiä tai fiksumpia, ne vaan uskaltaa heittäytyä ongelmaan ja ratkaista ja tehdä palan kerrallaan.



ap

Mutta ihan takuulla monet muut naiset ymmärtävät. Tunnenkin jopa muutamia, ja ilmeisesti itsekin koet ymmärtäväsi. Tyhmä yleistys.



Yleistyksestä vielä: en ole missään nimessä luonnonlahjakkuus matemaattisesti. Mutta jos tätä ei olisi minulle lapsesta asti toitotettu vaan enemmän kannustettu, olisin ehkä parempi. Jos olisin itse uskonut osaavani.



Nykyään olen kiinnostuneempi matikasta, mutta enpä usko enää mitään siitä oppivani. Tai en jaksa opetella.



Olen pärjännyt ihan hyvin ala-asteen matikan pohjalta. Ehkä mua on joskus kusetettu, mutta niin on varmasti kaikkia muitakin.

ihan kaikkien. Ja on syytä muuttaa kerta kaikkiaan ne asenteet, että nainen ei muka "kykenisi" siihen. Joitakin asioita olen elämässäni katunut, mutta en ikinä sitä, että kävin TKK:n.



t. Nais-DI, joka ei ole osallistunut tänään minkään sortin laskuihin