Masentuneet, kerrotteko avoimesti ihmisille sairaudestanne?
Olen kärsinyt masennuksesta puolisen vuotta. Minusta ei ole ollenkaan luontevaksi tilittää vointiani kuin kaikista lähimmille, eli vain muutamalle ihmiselle. Masennus kuitenkin vaikuttaa ihmissuhteisiini niin, ettei minulla ole voimia pitää yhteyttä tai olla järin sosiaalinen muutenkaan. Jaksan nähdä vain lähimpiä.
Nyt on sitten tullut tilanteita, joita osasin kyllä odottaakin. Osa ystävistä/kavereista on pahoittanut mielensä, kun minusta ei ole kuulunut. Eräskin kirjoitti Facebookissa minulle varsin kipakan viestin siitä, kuinka olen "hylännyt" hänet ja kuinka hän on siitä loukkaantunut.
Helpommalla varmaan olisin päässyt, kun olisin heti laatinut avoimen tiedotteen masennuksesta ja postittanut sen kaikille tuttavilleni. Mutta onko minulla siihen velvollisuutta? Eikö sairauteni olekaan yksityisasiani? :(
Miten te muut olette toimineet?
Kommentit (7)
Se leimaa kuitenkin ihmisen pitkäksi aikaa.
Ne jotka eivät ole olleet, eivät ymmärrä.
"Miten niin sä olet uupunut. Ota itseäsi niskasta kiinni."
"Miksi haluaisit tehdä itsemurhan? Etkö rakasta lapsiasi?"
Koska kävin terapiassa aika hankaliin aikoihin minun oli parempi kertoa siitä aika nopeasti työkumppaneille. Läheisimmät tiesivät tietysti jo silloin. Kukaan ei kauhistellut. Toipuminen kesti pitkään ja sen aikana tietävien piiri laajeni. FB:stä ei minullakaan ole kokemusta, että millaisia ne suhteet ovat ja millaisia asioita ne kestävät.
Huomasin, että ne, joille kerroin, eivät kertoneet asiaa eteenpäin. Se oli hienoa.
Mun äiti on kertonut joillekuille ja haittaa ei ole ollut. Mä en luultavasti ite kertoisi.
Olen kokenut että ihmiset eivät ymmärrä ja leimaavat sitten ihan eri perustein.
Mulla ei luottamus riitä, että ihmiset ymmärtäisivät. Ja varmasti jotkut ymmärtäisivätkin, mutta on vaikea tietää ketkä ymmärtää ja ketkä ei. Ja sit tuollaisista asioista juorutaan, joten kun kerrot yhdelle, niin kohta tietää kaikki.
En tietenkään joka tuttavalle, mutta niille joille katsoin tarpeelliseksi. Kuten töissä, ystäville ja sukulaisille.
Minä en noista fb-ystävyyksistä tiedä, mutta miksei heillekin voisi kertoa.