pää ei meinaa kestää tätä odottelua :(

Eikä minulla ole yhtikäs mitään lapsettomuustaustaa, mistä ihmeestä sellaisen temmoit?? Minulla on biolapsi ja adolapsi ja kyllä se biolapsen odottaminen on lapsellisen helppoa ja aika lyhyt. Aika keskenkasvuinen tarvitsee olla, jos sen noiiin kamalaksi kokee! Mene, ap, juttelemaan jonnekin. Vanhemmuus vaatii aikuisuutta.

tuohan kyllä lohdutti ihan hirmusti tässä väsymyksessä/hormonimyrskyssä. Ja kyylä, kävin jo aamulla sovitusti neuvolassa ja sain purettua sydäntä. Ja kylläpä olet kapeakatseinen "aikuinen", kun noin kärkkäästi on varaa arvostella heikompimielistä kanssasisarta. Ehkä tosta sun kylmästä löylystä oli kuitenkin hyötyä minullekin, sain jo hymyn huulille sun tekstejä lukiessa. Tsemppiä sinulle elämään ;)

ap

Joskus pitää asiat sanoa suoraan ja osata suhteuttaa ne.

ja joskus empatiakyvystäkään ei ole haittaa..

Minä en ole edes kauhean malttamaton vielä, aika väsynyt kuitenkin.



Meillä lapset syntyneet hyvin eri aikaan, esikoinen 36+3, toinen 37+3, kolmas 41+3 (arvaapa tuntuko PITKÄLTÄ viimeset pari vkoa ;) ja neljäs 40+3.



Saapas nähdä, luulisin että tässä vielä muutama päivä menee ..

Ota iisisti. Lepää päivällä ja unohda turhat kotihommat yms.



Kyllä se syntyy :) Ihan pian!

eikä tiedä yhtään koska tai kuka tai minkäikäinen sieltä tulee.

Adoptioäiti ei kuitenkaan kärsi kivuista ja huonosta olosta, saati supistusten takia 2-3 tunnin yöunista.



Kyllä tuolla reseptillä saa kenen tahansa pään huonoon kuntoon muutamassa päivässä. Turha väheksyä, en minäkään väheksy adoptioäitien vuosien odottelua. Nämä kaksi asiaa eivät vain liity toisiinsa millään tavalla.

Ja moni oireilee pahastikin fyysisesti.



Kyllä minusta on aika avuton, jos bioraskaus ottaa noin voimille.



3

jalat lähtee alta kävellessä.



Sulla on mennyt nyt vähän puurot ja vellit sekaisin.

tehtiin 4 ivf-hoitoa kaikkine passeineen ja yhtään plussaa ei tullu. Sitten vuosi hoitojen lopettamisen jälkeen tulin raskaaksi ja olin kyllä aika raskasta, varsinkin loppuaika. Eikä niitäkään voi oikein verrata, eri tavalla rasittavia oli.

Tässä puhuttiin nyt siitä fyysisestä puolesta, joka oireilee psyykkisesti. Ei psyykkisestä tilasta, joka antaa fyysisiä oireita.



Jaksamista ap:lle!

oletko siis ollut "bioraskaana", kun voit noin varmasti väheksyä raskauden vaivoja? Jos et, suosittelen pitämään suun kiltisti kiinni.

Näillä saa ihmisen murtumaan nopeasti. Ei laittamalla hänet adoptiojonoon.

hyvä adoptiojonossa oireileva! Et ole ymmärtänyt koko aloitusta. (Uskon, että on rankkaa enkä vähättele millään tavalla lapsettomuuden tuskaa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä aloituksen kanssa - kuten ei reisiluun avomurtumankaan kanssa!!!!!)



Ap:lle: minulle kävi ainakin noin. Siis unet katosivat aivan totaalisesti. En tosin tuntenut itseäni kovinkaan väsyneeksi päivisinkään, sellaista sumuista koko elämä kuitenkin oli. Itkuherkäksi muutuin myös, mutta niin olen muuttunut muissakin elämäntilanteissa, kun en ole nukkunut syystä tai toisesta tarpeeksi. Kävely oli yhtä tuskaa, samoin istuminen...ja makaaminen... No, lopputulos oli parasta maailmassa =)

Eikä minulla ole yhtikäs mitään lapsettomuustaustaa, mistä ihmeestä sellaisen temmoit??



Minulla on biolapsi ja adolapsi ja kyllä se biolapsen odottaminen on lapsellisen helppoa ja aika lyhyt. Aika keskenkasvuinen tarvitsee olla, jos sen noiiin kamalaksi kokee! Mene, ap, juttelemaan jonnekin. Vanhemmuus vaatii aikuisuutta.