lapsuuteni afrikassa - onko kysyttävää
siis joo, olen valkoinen suomalainen ennenkuin minut joksi muuksi luuletaan.
Muistoihini kuuluu se yksi talo, missä oli sementti lattia - sellainenhan on oltava jotta jopa sisiliskot voivat vapaasti juosta
jouluna kaunis kesäpäivä
mummon lähettämä paksu villainen mekko - joka oli liian kuuma siihen ilmastoon
se kerta kun ajomatkalla pysähdyttiin ja autettiin kastaa merivedellä 3 rantaunutta delfiiniä
Ne maalaiskaupungit, missä oli jokaisessa jopa 5 eri kirkkoa, kaikki eri uskontokuntaan liittyviä
se oli niin luonnollista nähdä kun mustat naiset kantoivat vauvaa selässä, ja ruokapussia pään päällä
Illat kun mentiin rannalle syomään vesimeloonia ja katseltiin auringon laskua, miten se sai vuoren vaihtamaan väriä punaisen ja oranssin ja purppuran välillä - maisemia mihin ikinä ei silmä voi tylsyyntyä
Ihana ruoka ja rikkaasti mausteilla maustettuna - lähes kaikki siellä kasvaa.
Kuinka oudolta se tuntuikin tulla takaisin suomeen, missä oli silloin 80 luvulla vain suomalaisia, ja kuinka oudoksi tunsin itseni kun olin paikassa jossa oli vain valkoisia
kuinka outoja olivatkin ne luokkatovereiteni kysymykset, miten jotkut jotka eivät edes vaivaudu tervehtimään minua, mutta kysyvät minulta miksi me alunperin tehtiin sellainen päätos tai miksi me sinne mentiin. Aivan niinkuin elämäni olisi heidän asia.
se historian opettaja joka koko luokan edessä kysyi minulta oliko siellä paljon mustia - menin ihan mykäksi - ja luokkatoverieni mukaan se ei ollut outo kysymys
ne ystävät jotka jouduin sinne jättämään
voi kuinka suomen ilmasto tuntui todellla eksoottiselta, ihastuin syksyyn. odotin kauan että sataisi lunta ja saisin sen nähdä, ja sitten petyin kun huomasin että oli kylmä
ja olen nähnyt leijonia, seeproja jne jne, en edes ajattele että siinä on jotain outoa ja harvinaista
se ihana meren rannalla oleva kaupunki, jossa oli rannalla kyltti että 'hiljaa, valaat lisääntyvät'
- ihan totta, keväisin valaat tulevat sen kylän rannalle siihen vuodenaikaan.
valaat ja kyltit tuovat turisteja
hämmästyin kun ymmärsin että elämäni on ollut erikoinen. pakosta jouduin kieltäni vääntämään eri kieliin, lopulta se on koitunut minulle siunaukseksi
en vaihtaisi pois
Kommentit (19)
olen kuullut että todella elämänmyönteisiä,ovatko?
saitko mitään eksoottisia tauteja?
en ole ap, mutta kerronpa, ettei malarialääkitystä saa käyttää jatkuvasti. Minä olen asunut Intiassa takavuosina ja puolen vuoden malarialääkityksen jälkeen minulta lähti muisti...
siis sitten kun ne oppii tuntemaan
mutta afrikassa ei asu vain mustia, siellä on valkoisia, mustia, ruskeita, intiasta ja kiinasta tullut vähemmistojä
asuinalueelleni kuului vähän väliä muslimien rukoushuuto
kaduilla oli monta monen eri mausteen tuoksua
paljon eri etnisiä ruokalajeja myynnissä lähes joka nurkassa
vanhempani tekivät kotona perinteistä suomalaista ruokaa, itsepäinen isä ei suostunut puhumaan minulle muuta kieltä kuin suomea
en halunnut erota joukosta niiin hirveän paljon, joten vähän oudolta se tuntui kun hän tuli kavereiteni eteen suomea puhumaan.
kavereiteni kodeissa oli toisin. kutsut laiskoihin iltapäivän viettoihin, savun tuoksu kun grillattin, he tarjosivat lapsillekin pikku pikku tirkallinen viiniä.
Osasivat tehdä meidän lasten elämän hauskaksi, seurakunnat järjestivät retkiä vuorille.
ja ne mustat, kovin nopeasti laittavat lapset aihoihin, koska vanhempia kunnioitetaan. ja vanhukset elämät melkein kuin kuninkaat koska ovat niiin tärkeitä
ja he eivät koskaan suutu kun joutuvat jonottamaan, ovat valmiita seisomaan vaikka kuinka kauan. Muinainen kulttuuri missä ei keksitty kelloa. Kuinka ihanaa olikaan se vapaus elää ne lomat ilman kellon keksintoä.
sitten alkoi koulu ja se oli paikka missä piti tehdä joka ikinen asia saman aikaan joka päivä.
-- ap
Afrikka kun on aika iso paikka niin vaikeampi tässä tehdä kysymyksiä kun ei ole mitään hajua asuitko kenties Egyptissä vaiko Nigeriassa.
Miten aiot välittää elämänkokemuksesi omille lapsillesi?
se on kiva paikka jos haluat eläät päiväsi hihittämällä ja nauramalla itsellesi ja afrikalaisen elämäntavan erikoispiirteille.
On kaksi asiaa tehdä asiat, oikea tapa ja väärä tapa, ja se afrikkalainen tapa. Afrikassa saa tehdä virheitä kun lasketaan kolmeen.
Afrikka kun on aika iso paikka niin vaikeampi tässä tehdä kysymyksiä kun ei ole mitään hajua asuitko kenties Egyptissä vaiko Nigeriassa.
etelä afrikka
siihen on kyllä niin paljon politiikka mukana, ja tuskin kukaan minulta muuta kuin politiikka kysyy, mutta afrikka on sellainen maanosa missä on aina asiat pielellä olleet
en kuitenkaan koskaan kokenut vihamielisyyttä, sen koin suomessa, kun minusta oli yhtä-äkkiä tehty jonkinlainen poliittinen analyytikko.
maailmanparantajia aina välillä ulkomailta tuli sinne ja kävi välillä jopa kylässäkin. He ovat nimeltää yhden vuoden ihme, joskus kahden vuoden ihme.
Ehkä joidenkin mielestä synti että sain sellaisesta paikasta paljon kauniita muistoja, mutta se elämisen ilo ja himo elämään on itse koettava asia.
ja ne ajat kun käytiin rodesiassa, siihen aikaan kerääntymispaikka kaikille afrikan mantereeen eri puolille rantautuville vallkoisille. pakolaisia ja karkureita? ehkä heidän keskuudessa olikin entinen merirosvo laivan kapteeni, joku vanha rupsastunut rosvokoplan johtaja - mukavaa väkeä kuitenkin. Kuka tahansa voi siihen aikaan olla rodesialainen, ei tervinnut muuta kuin vaihtaa maantieteellistä sijaintia.
kysehän on todella pienestä kansasta jota muu maailma ei ennen maan itsenäistymistä edes tiennyt olevan.
Minua kiinnostaa mitä työtä vanhempasi tekivät? Minä olen haaveillut aina että saisin sellaisen ammatin että voisin muuttaa lasteni kanssa joksikin aikaa Afrikkaan.. Nyt aion opiskella sosiaalityöntekijäksi, saakohan sillä mitään työtä vaikka jonkin suomalaisen järjestön kautta?
Malarialääke on tosi paha, joillakin ihmisillä aiheuttaa psykoosin kaltaisen tilan, tiedän yhden tällaisen tapauksen:(
Käytittekö koko ajan malarialääkitystä? saitko mitään eksoottisia tauteja?
Tuo on yhtä tyhmä kysymys kuin "käyttävätkö suomalaiset koko ikänsä masennuslääkkeitä kun täällä on muuten niin masentavaa?!"
t. myös jossain päin Afrikkaa asunut
lapsena. Nämä Senegalissa olleet muistelevat kyllä kaihoten kaikkea sitä vielä aikuisinakin.
Uskon, että 80-luvulla oli kova kolaus tulla Suomeen, täälä oli niin tolkuttoman synkkää ja ahdasmielistä silloin.
Minua kiinnostaa mitä työtä vanhempasi tekivät? Minä olen haaveillut aina että saisin sellaisen ammatin että voisin muuttaa lasteni kanssa joksikin aikaa Afrikkaan.. Nyt aion opiskella sosiaalityöntekijäksi, saakohan sillä mitään työtä vaikka jonkin suomalaisen järjestön kautta? /i]
Miten on, ap, miten rotuerottelu näkyi arjessa? Kuuluiko ystäviisi kaiken värisiä?
näkyi se rautatie asemilla, kyltit pussipysäkeillä ja eri asuinalueet
huhut vaikeuksista heidän kotiseudullaan. rikollisuus aika hirvittävää. äitini halusi minun menevän judo tunneille, koska naisen on osattava puolustamaan itseään. Suomalaisten serkkujeni äidit patistivat heitä baletti tunneille. Sain kyllä hyvän vaaran vaiston, mikä on minua suojellut monessa eri maailman paikassa
silti meidän kadun päässä alkoi värillinen asuinalue
tutustuin myohemmin värillisiin, mustiin lapsiin tutustuminen oli vaikeampaa. He eivät kaikki puhu kovinkaan hyvin englantia.
Nyt aion opiskella sosiaalityöntekijäksi, saakohan sillä mitään työtä vaikka jonkin suomalaisen järjestön kautta?
On niitä suomalaisia ja kansainvälisiä järjestojä.
aika paljon ihmettelin miten paljon suomen koulun ruokalassa menee ruokaa roskiin. miten itsestään selvää se oli heidän mielestä että kaikki lapset saavat mennä kouluun - miten jokaisella mukamas on samat lähtokohdat elämään..
miten jotkut heittävät menemään mahdollisuudet opiskella koska eivät viitsi
miten joku kehtaa puhua rumasti koulunopettajalle joka on vielä vanha ihminen
ja miksi ihmeessä luokkatovereiteni mielestä me oltiin koyhiä, kun ei ollut varaa eikä halua merkkivaatteisiin? Miten se voisi olla tärkeä asia?
etkä tutustunut mustaihoisiin. Lisäksi mustat oli eroteltu eri busseihin, vessoihin ja ravintoloihin.
Tuskin kovin kummoiseen köyhyyteen tutustuitkaan, valkoisten taloudellinen asema Etelä-Afrikassa oli tuolloin eurooppalaista tasoa. Ja kulttuurisestihan valkoiset Etelä-afrikassa ovat ihan oma saarekkeensa, ei perinteinen paikallinen elämäntapa ole heidän elämäänsä kuuluvaa.
Tuskin kovin kummoiseen köyhyyteen tutustuitkaan, valkoisten taloudellinen asema Etelä-Afrikassa oli tuolloin eurooppalaista tasoa. Ja kulttuurisestihan valkoiset Etelä-afrikassa ovat ihan oma saarekkeensa, ei perinteinen paikallinen elämäntapa ole heidän elämäänsä kuuluvaa.
tutustuin enemmän kuin monet ovat valmiita uskomaan
vuosisatoja siellä on vieri vierekkäin elätty. ei ihmiset niin erillään toisistaan olleet.
matkustin hiukan vanhempana ei-valkoisille tarkoitetussa junavaunussa - junalippu oli halvempi
ei mielestäni mitenkään outoa olla paikassa jossa olen ainoa valkoinen
värejä on enemmän kuin valkoinen ja musta
tutustuin tuttavaieni kautta juutalaisuuteen, islamiin ja perinteiseen afrikan uskontoon. mitä jopa suomen kouluissa ei mainita maailman uskontojen joukkoon
paljon koyhyyttä, sitä näkee kaikkialla, ja kaikki valkoiset eivät olleet rikkaita edes silloin. Suomen koyhyys ei ole oikeata koyhyyttä.
kaikki on omavaraista. älä tee enemmän lapsia kuin mitä on varaa synnyttää, tai varaa koulutta
todella huonosti asiat jos ei tähän ole varaa, kovin monet alat alhaisilla palkoilla, kuten jopa palomies, poliisi, sairanhoitaja ja opettaja.
etelä-afrikassa.. ja myös hong kongissa ja saksassa lapsena
Minullakin voisi voinut olla tuollanen lapsuus. Mutta eipäs ollukkaan.