Kylläpä olen tyytyväinen kun minulla on mies, joka osallistuu täysillä perhe-elämään!

Odotatte, että mies siivoaa, tiskaa, luutuaa lattiat, hoitaa lapset. Mutta silti odotatte lahjakortteja kampaajalle ja kosmetologille. Eikös niitä nyt voi omasta palkastaan maksaa? Silloin ymmärtäisin jos itse ostaisitte miehelle lahjakortteja hierontaan tai parturiin tms.

En mä väittänyt, että odottaisin mieheltäni näitä, mutten voi väittää, että toivoisin joskus edes jonkilaista lahjaa/ylimääräistä huomionosoitusta. Tuttavapiirissäni monet miehet kuuluvat "lahjovan" vaimojaan/naisystäviään monin eri tavoin, tosin suuri osa heistä on vielä lapsettomia pareja, tai sitten miehet on niitä ei kovin paljon kotitöihin ja lapsenhoitoon osallistuvia. Tottakai mä leuhkin miehellä, joka hoitaa ihan mitä tahansa täällä kotona ihan itse ja oma-alotteisesti, mutta olen kyllä joskus tosi kateellinen siitäkin, kun kaverit esittelee tonnin maksaneita kihlasormuksiaan, ja mä puolestani maksoin paitsi omat kihla- ja vihkisormukseni, myös miehen.

Enkä myöskään tainnut väittää, ettenkö mä ostaisi miehelleni lahjoja. Sehän tässä mielestäni onkin vähän hölmöä, mä nimittäin ostan miehelleni lahjoja juhlapäivinä ja joskus muulloinkin ihan vaan koska rakastan häntä ja haluan häntä muistaa jotenkin erityisesti. Lisäksi mä kyllä maksan miehen parturikäynnit sekä lähes kaikki kulut mitä hänen harrastuksestaan tulee, koska harrastus on hänelle oikeasti todella tärkeä. Omista harrastuksistani olen luopunut jo silloin, kun muutimme yhteen, tosin omasta halustani enkä miehen vuoksi.

Ja niin btw., mä olen kotiäiti, eikä tulot ole kovin suuren suuret.

t. se, joka "valitti" kun mies ei osta lahjoja

mut sepä onkin maailman paras mies. :)

jouduitko paljon kouluttamaan miestä, että pääsit tuohon tilanteeseen vai onko kohdalle osunut rotuyksilö, joka on tajunnut tuon kaiken ihan itsestään?

on maailman paras mies =)

että se on aina ollut tuollainen ja vain paremmaksi muuttuu vanhetessaan.

Kyllä muakin välillä vituttaa kun oma mies keskittyy perheen sijasta töihin, mutta yritän ajatella, että asiat voisivat olla paljon huonomminkin. Ei kympin mies mutta riittävä.. :)

että kukaan meistä ei ole täydellinen, me täydennämme toisiamme kokolailla hyvin. :)

Tosin meillä ole lapsia (toiveissa on) ja pelottaa, muuttuuko huomaavainen mieheni tuommoiseksi puusilmäiseksi vätykseksi lasten myötä. Jospa ei.



Mieheni pitää paikat siistinä, siivoaa jälkensä, vie vaatteensa pyykkiin, pesee pyykkiä, vie roskat, käy kaupassa, huomioi minua, puhuu minulle ystävällisesti, muistaa merkkipäivät... Aivan mahtavaa!



Enkä ole joutunut "kouluttamaan" miestäni yhtään, vaan hän on ollut tavatessamme kolmekymppinen vapaa mies, jolle on kotona opetettu hyvät käytöstavat ja jolla on kokemusta niin yksin asumisesta kuin parisuhteistakin.

sepä tässä onkin niin ihanaa että se on aina ollut tuollainen ja vain paremmaksi muuttuu vanhetessaan.

.. jonka tuloksena miehestä kuoriutui tuollainen unelmayksilö. Vaikka enää en ole sairas, mies osallistuu kotihommiin ja lasten hoitoon hienosti. Saan haluamani määrän omaa aikaa eikä ikinä napise menoistani. Olen mielettömän onnellinen siitä!

Täytyy siis olla onnellinen kerran harvassa ovat.

Pyykit pesen yleensä aina minä,mutta kaikkea muuta tekee ja aina pyytämättä.

Eikä ole tarvinnut kouluttaa vaan on ollut aina tuollainen.



Mutta onkin saanut mallin kotoaan omalta isältään, tosin oma isänikin on tuollainen joten jotenkin olen kuvitellut,että nämä vätys miehet ovat niitä jotka ovat harvinaisempia.

Mutta av.ltä olen oppinut ettei näin suinkaan ole.

Siis eihän hän nyt täydellinen ole, kukapa meistä olisi, mutta lähellä sitä.

ap

jouduitko paljon kouluttamaan miestä, että pääsit tuohon tilanteeseen vai onko kohdalle osunut rotuyksilö, joka on tajunnut tuon kaiken ihan itsestään?

jaksa uskoa, että on olemassa kovin montaa täydellistä ihmistä. Puutteensa kullakin.



Oma mieheni osallistuu täysillä perhe-elämään, on miltei kaiken ajan mitä töiltä jää lastemme kanssa. Ja siivoaa, käy kaupassa yms. Vastaavasti hän ei koskaan muista esim. merkkipäiviä, kukkia ei tarvitse odottaa milloinkaan, mitään yllätyksiä hän ei järjestä. Tunteista on turha edes yrittää puhua. Ja olen muutaman kerran yrittänyt mainita, että olisipa kiva saada vaikka kukkapuska joskus. No, mieheni on mikä on, ja hänessä on niin paljon hyviä puolia, jotka kompensoivat kyllä ne muutamat puutteet. En itsekään ole täydellinen, joten kompromissejä joutuu ihminen elämässään tekemään.

Minun mieheni tekee kotitöitä ihan siinä missä minäkin ja viettää lähes kaiken liikenevän ajan minun ja lasten kanssa. Siksipä oikein hyvillä mielin "sallin" hänelle ajoittaiset kalareissut yms. illanvietot. Tätä jaksetaan miehen kaveripiirissä arvostaa ihan naurettavuuksiin asti. Nämä pöllöt, joiden vaimo "ei koskaan päästä minnekkään ilman älytöntä nalkutusta" eivät tajua sitä, että en minäkään katselisi sellaista menoa, että mies ei tee juuri mitään perheensä eteen ja juoksee melkein joka ilta harrastuksessa.

Minulta lähtee kiitos sen suuntaan, että olin itse sinkku pitkään ja moni kaveri oli sinkku.



Elettiin ihan omaa itsenäistä elämää, sellaiset "mies pitää olla hinnalla millä hyvänsä" naiset ovat vieraampia. Joten en ymmärrä miksi sen vätyksen kanssa pitää alun perinkään saman katon alle puoliväkisin päästä.



Vaadittiin siis laatua, nyt useimmilla kaveripiirini naisilla on hyvät miehet. :)

Jos miestä ei ennen lapsia ns. kotihommat kiinnosta ja tasa-arvosta ei ole tietoakaan, ei se tilanne siitä mihinkään muutu lasten synnyttyä!



9

Minulla on myös mies joka on alusta saakka ollut huomaavainen ja tekee oma-aloitteisesti asioita. Ei voi sanoa miten kotityöt ja lastenhoito jakautuu, varmaan niin tasan kuin mahdollista. Mies vie lapset aamulla päiväkotiin, minä haen. Kaikki kotityötkin jakautuu tasaisesti meillä. Itse kanssa välillä herään tajuamaan miten hyvin on asiat kun luen näitä juttuja ja näen livenä kaveripiirissä että miehet on aamusta iltaan töissä ja tulevat kotiin, syövät ja oikaisevat sohvalle. Onneksi meillä ei ole tuollaista. Ilmeisesti olen siis saanut valioyksilön joka innolla tekee kotitöitä, hoitaa lapsia, hieroo mun jalkoja joka ehtoo, on hyvä sängyssä ja vielä mukavan näköinenkin.



Mutta kuten joku sanoi kukaan ei ole täydellinen, ja paljastettava on tuostakin ukosta, että vaikka kuinka auttaa kaikessa ja tekee kaikkea siinä missä minäkin, niin edelleenkään se ei osaa pistää käytettyjä sukkia ja kalsareitaan pyykkikoriin vaan heittää ne lattialle missä milloinkin ;o)

mies on se, joka yleensä tekee ruuat, siivoaa ja tiskaa, ja tekee paljon muitakin kotitöitä. Lapsia hoitaa myös ihan sujuvasti, toki tuon nuoremman kanssa ongelmia on vähän kun mies ei pysty kuitenkaan imettämään sitä :) mutta aamuisin saan nukkua siihen asti kunnes mies joutuu lähtemään töihin, hän hoitaa lasten aamupuuhat (ja usein iltapuuhatkin), mitä nyt joskus tuo pojan imetettäväksi kun tarve on.



Mutta eihän sitä kukaan täydellinen ole - tämä juippi ei ole viiden vuoden aikana muistanut kertaakaan mua yhtenäkään juhlapyhänä, oli se äitienpäivä, syntymäpäivä, joulu tai vaikka lasten syntymä. Hemmottelee kyllä semmoisilla arkipäivän jutuilla (tuo kahvikupin aamulla jne.), mutta mihinkään ylimääräiseen hemmotteluun ei rahojaan laita. Syömässä ei olla käyty koskaan, leffassakin on käyty vain koska on saatu jostain ilmaiset liput... mitään kylpyläloma-hemmottelumatkoja tai edes lahjakorttia kauneushoitolaan tai kampaajalle on turha edes odotella. Romanttisuutta tai mitään halua hemmotella mua jotenkin erityisesti ei tällä miehellä ole, mutta samapa kai tuo.

Ei mies täydellinen ole (kukapa olisi), mutta olen huomannut että erittäin hyvä joka tapauksessa.

Osallistuu kyllä lähes kaikkeen, siivoaa, tekee ruokaa, jaksaa hoitaa ja leikkiä lasten kanssa, pesee pyykkiä, täyttää tiskikoneen, käy kaupassa jne jne...



Alkuun pidin kaikkea tätä lähes itsestäänselvyytenä, vasta kun olen kuullut niin monelta muulta että heidän miehet eivät tee juuri mitään, ovat silmäni auenneet! ;)



Miehelläni on vielä viisi sisarusta joista neljä siskoja, ja mies perheen kuopus ja "iltatähti" (seuraavaksi vanhempaan sisarukseen 10v ikäeroa..), ja äiti ollut todella tehokas "täyden palvelun" äiti, niin olisi voinut kuvitella ettei mies ole oppinut mitään kotona :) Mutta toisin siis on käynyt.. :D

tuli töistä kaupan kautta, teki ruuan lapsen kanssa, siivos keittiön ja nyt lähti ulos lapsen kanssa.