Lapsellisten syrjintä työnhaussa??!!!
Ootteko muut törmänneet samaan? Alkaa pikku hiljaa ottaa aivoon niin paljon, että kohta en mainitse lapsia sanallakaan työhakemuksissa/haastatteluissa!
Kaikki on sujunut hyvin siihen saakka, kunnes tulee maininta kolmesta lapsesta. Yksikin työpaikka melkein jo luvattiin mulle puhelimessa, sanottiin vaan, että täytä nyt näön vuoks hakemus, erehdyin mainitsemaan lapsista, edes haastatteluun ei sen jälkeen pyydetty. Viimeisimpään työpaikkaan en maininnut mitään lapsista hakemuksessa, puhelimessa olin kovinkin varteenotettava vaihtoehto ja sovittiin haastattelusta. Kaikki meni haastattelussa hyvin siihen saakka, kunnes kysyttiin perheestä. Papereihin oikein isolla maininta kolmesta lapsesta!!! ja näyttää siltä, että tämäkin paikka menee sivusuun:(
Kyllä suoraan sanoen vituttaa. Varsinkin, kun en ole joutunut olemaan lapsien takia pois töistä, kun muutaman päivän ja vanhin on sentään 9,5v. Kyllä naisena olo on sit joskus vaikeeta!!!
Kiitos, että sain purkaa ärtymystä teille. Täytyy yrittää ajatella positiivisesti, onhan mulla kolme maailman ihaninta lasta, paras aviomies ja työpaikkakin (jossa en tosin viihdy).
Kommentit (25)
ja ne jää työnantajan maksettaviksi. Kun samaan aikaan sijaisellekin ehtii kertyä liki täysi loma, niin siinä puhutaan jo niistä tuhansista euroista, jotka tosiaan ovat pienelle työnantajalle suuri raha.
niin mua ei edes harkittaisi... ja sitten täällä haukutaan kotiäitejä... MIKSI naisen kannattaisi mennä töihin? ihan rehellisesti, yksikin fiksu syy, kun en vaan keksi . niin sairaita juttuja tekin kerrotte ja vielä myönnätte ajattelevanne
Minullakin on kolme lasta ja raskauksien tai lastenhoidon vuoksi en ole ikinä ollut sairauslomalla. Itse asiassa en muutenkaan, yhtään päivää. Jos lapset sattuisivat sairastumaan (nuorin 2,5 v ja aloittaa nyt hoidossa) niin mieskin toki voi jäädä kotiin. Tämän kaiken aion kertoa, jos vielä tässä elämänvaiheessa haen uutta työtä.
Mulle sattui onneksi nykyistä työpaikkaa hakiessa niin hyvä tyyppi haastattelejaksi ja valintaa tekemään, että tulin valituksi, vaikka kerroin olevani raskaana (ei näkynyt vielä).
Omalla miehellä on kohtuullisen korkea asema julkisen sektorin organisaatiossa, jonka johtomiehillä on kaikilla neljä lasta, ja siitä he vitsailevatkin keskenään, miten se on menestyksen merkki.
Itselleni se ei ihan ole sitä, mutta täytyy ihanaa esimiestäni (naista) kehua siitä, että järjesti minulle vakinaisen virankin, kun olin neljännen lapseni jälkeen äitiyslomalla.
Joo se on kumma, että miehillähän perheen perustaminen edistää usein uraa, koska osoittaa hänen olevan sitoutunut ja aloilleen asettunut. Naisilla ihan päinvastoin. Mulle ei ole tullut mieleenkään mainita lapsia ansioluettelossa.
että mies hoitaa sairaat lapset. Toivottavasti te muut ette valehtele tuossa asiassa, ettei meiltä mene maine, joilla mies todellakin hoitaa ne lapset. Meillä nimittäin tilanne on se, että mies pystyy joustamaan sairastapauksissa töistään 90-prosenttisesti. Ja mulla taas tulee poissaoloista stressi, koska ne työt on tehtävä kuitenkin sitten poissaolon jälkeen. Joten perheen kannalta parasta on, että mies hoitaa lapset ja minä käyn töissä normaalisti. Ja näin aion sanoa työhaastatteluissakin, kunhan tästä äitiyslomilta siihen asti päästään.
Poikkeuksia tietysti on, jos mies on juuri jossain kurssilla (joita ei oo kuin kerran vuodessa tai vähemmän) tai jos lapsella on flunssaa vakavampaa, jolloin olisin töissä niin huolissani, ettei työnteosta tulisi mitään.