Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsi kokee itsensä ulkopuoliseksi?
25.08.2009 |
Sanoi niin tänään eskarista tultuaan. Että kokee itsensä muita pienemmäksi ja ulkopuoliseksi. Ja että samalta on tuntunut jo pitkään eikä liity eskarin aloittamiseen. Mistäköhän voi johtua?
Lapsi on todella reipas ja sosiaalinen ja kavereitakin on paljon - tosin ei ketään erityistä ystävää, kavereita vaan. Välillä on kyllä vaikeuksia tulla kavereiden kanssa toimeen ja tulee pitkäaikaisiakin riitoja. Olen myös huomannut, että naapurin tytöt (2 kpl) lyöttäytyvät usein yhteen ja kiusaavat tyttöä tai jättävät leikin ulkopuolelle. Voisiko liittyä tähän?
Kommentit (2)
Lapsi sanoi varmasti jotain itselleen tärkeää ja kannattaa varmaankin kuunnella lasta ja keskustella lisää jos hän osaisi tarkemmin kertoa, vaikka jotain esimerkkejä tilanteista joissa kokenut olevansa ulkopuolinen.
Hienoa, että lapsesi kertoi sinulle asiasta. Voisit varmaakin jutella eskarin ohjaajan kanssa siitä miten hän näkee lapsesi toimimisen ryhmässä ja liittymisen siihen / kavereiden kanssa toimimisen.
Aikuisten tulisi mielestäni auttaa lasta eskarissa ja sosiaalissa suhteissa muutoinkin jos hän kokee ulkopuolisuutta ja. Mielestäni lapsi ei voi olla vastuussa leikkiin pääsemisestään ja kaverin löytymisestä säännöllisesti vaan se on akuisten tehtävä varmistaa ettei kukaan jää jatkuvasti yksin.
Olen aikaisemmin surrut tätä oman lapseni kohdalla ja aikuisten avulla tilanteet ovat sujuneet ja nyttemmin lapsi on harjaantunut ja erityisesti pois sulkevat leikkijäparit/ryhmät ovat avautuneet muillekin leikkijöille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja hän osasi kertoa siitä mielestäni tosi hyvin. Nyt mieleeni hiipi, voiko lapsi olla jotenkin masentunutkin. Hän vaikutti niin surumieliseltä, vaikka yrittääkin olla reipas. Juttelen asiasta, kunhan meillä on tapaaminen eskariopen kanssa. Ja ajattelin muutenkin seurata lasta.
Voi tämä varmaan liittyä siihenkin, että lapsi kokee itsensä erilaiseksi, niin kuin hän itsekin sanoi. Olemme eronneet lapsen isän kanssa jo vuosia sitten ja nyt asumme alueella, jossa ei ole muita eroperheitä, ainakaan en tiedä ketään. Lapsen koulussakaan (pieni koulu) ei tietääkseni ole muita kuin ydinperheen lapsia. Tämä on myös harmittanut lasta kovasti. Eli ehkä tunne liittyy tähänkin. Olemme myös muuttaneet lapsen elämän aikana paljon ja hoitopaikat ja kaverit ovat senkin takia vaihtuneet tiuhaan.
ap