Lue keskustelun säännöt.
Jotenkin taas masentaa kun koulut alkoi
19.08.2009 |
Meidän tokaluokkalaisella kun ei ole oikein kavereita :(. Koulussa vielä joitakin (kuten oli se joku ketju että koulussa on ns. pakko leikkiä), mutta vapaa-ajalla kaikki kaikkoaa. Se on jännä juttu, että kesällä kun niitä kavereita ei niin paljon ollut maisemissa, niin löysi usein näitä joitain luokkakavereita leikkikaveriksi, mutta nyt kun koulut alkoi ja on ns. valinnanvaraa, niin ei hänen seuransa enää kelpaakaan, on sellainen "kun ei ole ketään muuta"-kaveri :(. Ajattelin jo että ehkä tuo kesä auttoi asiaa, mutta selvästi sama homma taas... No, ehkä se tästä pikkuhiljaa...
Kommentit (8)
että vähän puhuisi luokassa, ettei ketään jätetä yksin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä voisit äitinä kannustaa ja kutsua vaikka vierailulle muutamia tyttöjä jotta kaveruussuhteita syntyisi ja syventyisi?
mutta ei se ole auttanut. Silloin vielä auttoi kun oli pienempi mutta nyt kouluikäisenä kaikki valikoi itse ne kaverinsa, ei siinä oikein voi mitään enää tehdä. ap
eikä siinä tosiaan paljon vanhempien kannustus ja kutsuminen auta. Tai no, tokaluokkalaisena vielä vähän, mutta sen mahdollisuudet vähenee koko ajan.
Olen myös yrittänyt viedä/kannustaa/pakottaa harrastuksiin, mutta ei niistäkään löydy kaveria. Ne tapaavat liian vähän ja liian harvoin - kerran viikossa - kaverisuhteiden syntymiseen ja sitäpaitsi sielläkin monet on valmiissa kaveriporukoissa.
Uskon kyllä, että äitinä tuntuu pahalta, jos kukaan ei halua vapaa-aikana tavata omaa lasta. MUTTA kärsiikö lapsi tästä asiasta? Toiset ovat ms. erakkoja ja jopa viihtyvät yksin. Tsemppiä!!!
lähes kaikki läpi, mutta kukaan ei koskaan "pääse" :(. On perusluonteeltaan kuitenkin tosi sosiaalinen ja kaipaa sitä seuraa, eli ei ole sellainen erakko luonteeltaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viitonen on itse ollut sellainen. Viitonen kärsii, koska lapsi itkee yksinäisyyttään iltaisin.
Että monella tokaluokkalaisella on iltapäiväkerho ja sen jälkeen harrastuksia ja sitten vielä minä. Siis äiti, joka tahtoo edes joskus pitää lapsensa luonaan ja lapset sanovat aina välillä, että nyt ei käy...heille kävisi, mutta itse haluan vähän rajoittaa heidän menojaan. Ovat kuitenkin jo koulussa ja ip:ssä...
Kelpaako teidän lapsen seura kuitenkin koulussa?
Moni haluaa myös vapaa-aikana leikkiä sen lähinaapurin kanssa jne. eikä vanhemmatkaan kenties jaksa alkaa enää iltasella sopimaan mitään...
ehkä voisit äitinä kannustaa ja kutsua vaikka vierailulle muutamia tyttöjä jotta kaveruussuhteita syntyisi ja syventyisi?