Puoliso pettänyt. Onko muita jotka tilanteesta selvinneet ja jatkaneet?

itselleni pettäminen tuli tavaksi ja sallin sen itselleni ilman tunnontuskia - todella paatunut.



Uskon että ajattelumallini on kovin miesmäinen, pettäminen ei tarkoita sitä etteikö rakata puolisoaan ja seksikin oli todella hyvää joten senkään vuoksi ei olisi ollut tarvetta hakea seksiseuraa muualta.



Olin yliseksuaalinen, kotona oli seksiä runsaasti jopa useita kertoja vuorokaudessa ja siitä huolimatta lähdin päiväpanoille kun mies oli työssään ja lapset koulussa.



Minulla oli useita vakipanoja joita tapailin avioliiton ohessa. Olivat varattuja myyntimiehiä jotka kävivät silloin tällöin ja olipa omalta paikkakunnalta myös pari naimisissa olevaa joiden kanssa naiskenneltiin tilaisuuden tullen.



En koskaan jäänyt kiinni ja kärähtänyt, erosimme miehen kanssa mutta muista syistä kuin pettäminen.



Uskon että on monia jotka toimivat samoin kuin minä, ainakin ne kymmenet ja kymmenet ukkomiehet joiden kanssa olin suhteissa. Olin täysin estoton ja kiimainen ja tästä monet sanoivat että olen uskomaton ja ei ole tavannut moista aiemmin, sanopa joku kunpa oma vaimo pitäisi seksistä niin kuin sinä jne.



Saan helposti orgasmeja vaikka olisi kyseessä uusi tuttavuus.

kyllä se särönä siinä olisi, mikään paikattu ei ole ehjän veroinen,eikä paikattu ole yhtä vahva kuin ehjä. Luulisi että joka riidan yhteydessä pettäjä saisi kuulla asiasta.

Ja vielä kolmesti. Kaksi näistä kolmesta oli tehnyt sitä aiemminkin ja tuntuivat jotenkin suhtautuvan vaimoonsa yliolkaisesti. Suhteessa ei ollut rakkautta, mutta tottakai hellyyttä, läheisyyttä ja sen semmoista. Eihän kukaan pelkän seksin takia tuollaista viitsi. Nämä miehet eivät koskaan olleet jääneet kiinni ja elivät varmaan aika tavallista elämää perheensä kanssa. Silti kumpikin koki ihan oikeutetuksi seikkailla ja jotenkin vaistosin rivien välistä, että ei sitä rakkautta siellä avioliitossa enää ollut ainakaan näiden miesten puolelta. Veikkaan, että sama peli on jatkunut sittemmin.



Kolmas taas oli kokemattomampi ja mukana rakkauttakin. Hän ei ollut valloittaja vaan enemmän vilpitön ja ahdistunut tilanteesta. Hän jättikin vaimonsa, koska ei rakastanut ja piti pettämistä viimeisenä oireena tyytymättömyydestään.

Kolmas taas oli kokemattomampi ja mukana rakkauttakin. Hän ei ollut valloittaja vaan enemmän vilpitön ja ahdistunut tilanteesta. Hän jättikin vaimonsa, koska ei rakastanut ja piti pettämistä viimeisenä oireena tyytymättömyydestään.

[/quote]

Meillä siitä aikaa tuollaiset 15 vuotta, ja niin vaan siitä selvittiin.

Meillä siitä aikaa tuollaiset 15 vuotta, ja niin vaan siitä selvittiin.

Yhdessä vaiko ulkopuolisen avun voimin?

Oliko kyseessä ns."yhden illan juttu" vaiko jotain muuta? T:AP

Meillä siitä aikaa tuollaiset 15 vuotta, ja niin vaan siitä selvittiin.

Mieheni petti. Nyt kuitenkin kaiken jälkeen ollaan vielä yhdessä. Mietin vain, miten itse unohtaa tämä kaikki. Voiko sen unohtaa? Onko se totta, että jos kerran pettää niin aina pettää? (Mieheni pettänyt kerran aiemminkin mikä tuli esiin tätä edellistä selvitellessä). Tuntuu, että olen umpikujassa. Hukkaanko turhaan aikaani tähän ihmiseen jota kuitenkin niin rakastan. T:AP

Onko se totta, että jos kerran pettää niin aina pettää?

Mutta taivahan tosi on se, ettei kahta ilman kolmatta ..ja neljättä..!

pettäminen kertoo yleensä, ettei kaikki ole ok. Joko suhteessanne tai miehelläsi on henk. koht. kriisi. Jos haluatte jaktaa, niin yrittäkää puhdistaa pöytä. Voittehan te siellä terapiassa myös päättää erota, jos siltä tuntuukin.

Muuten olen sitä mieltä, että ei kannata yrittää sitä "harrastetaan seksiä vain kun kumpikin sitä tahtoo." Siinä saattaa käydä juuri noin.

Jatketaan silti. Unohtaa ei voi. Eikä aika paranna kaikkia haavoja. Arvet jää, vaikkei verta enää vuodakaan. Ei tätä kauaa enää jatku.. vaikka nyt muutaman vuoden olenkin sinnitellyt.

Olemme vasta alkuvaiheessa tässä. Mieheni petti ja harkitsimme jo erilleen muuttoa, mietimme lasten tapaamisia ym, miehellä oli asuntokin jo valmiina. Päätimme kuitenkin vielä yrittää saada suhteemme toimimaan sillä molemmat rakastamme toisiamme ja uskon mieheni katuvan tekoaan. Meillä on pienet lapset 1v 9kk ja 9kk ja osin heidänkin takiaan päätimme vielä jatkaa, mutta emme vain heidän takiaan, rakkautta on yhä puolin ja toisin ja molemmilla halua saada suhteemme kuntoon. Olemme nyt parisuhdeterapiassa ja tuntuu, että siitä on ollut apua. Mutta pitkä tie meillä on vielä edessä...



Jos teillä on molemmilla vielä rakkautta toisianne kohtaan ja uskot, että miehesi katuu jne. niin minä antaisin ehkä vielä tilaisuuden. Mutta tekisin selväksi, että seuraavalla kerralla se on kerrasta poikki eikä enää tule mahdollisuuksia.

Olen siis entinen "toinen nainen". Aloitin suhteen naimisissa olevan miehen kanssa aikana jolloin olin itsekin naimisissa.



otin itse eron, tajusin että en voi elää liitossa jossa minun tarvitsee pettää.



Tämä mies ei ottanut. Hänen avioliittonsa omien sanojensa mukaan oli kurjaa. Jaoimme toistemme kanssa kaikki ajatukset, haaveet ja unelmat. Harrastimme upeaa seksiä.



Puhuimme myös siitä että hän oli jo aiemmin pettänyt puolisoaan, joskin minä olin ensimmäinen jonka kanssa oli "suhde" ja olimme myös henkisesti yhdessä.



Hän yrittää nyt kuitenkin vaimonsa kanssa uudelleen. Olivat jo erota mutta päättivät jatkaa pitkien keskustelujen jälkeen. Kysyin onko hän kertonut vaimolleen meistä niin ei ollut.



Minua ihan aidosti ihmetyttää että tämä mies osoittautui näin kovaksi pelaajaksi. HÄnellä ei ole pokkaa lähteä paikkaamaan omaa suhdettaan puhtaalta pöydältä, ei uskalla kertoa pettämisistään. Lyön myös vetoa että hän käy jo pian vieraissa, se mitä meillä oli keskenämme oli niin kaunista ja tietyllä lailla syvällistä että se ei ole mahdollista jos rakastaa avopuolisoaan.



En ole naiivii, tiedän että tunnen vain toisen puolen tarinasta. Mutta itsepäisesti väitän näin että koimme yhdessä jotakin sellaista mitä ei ole mahdollista kokea kuin silloin kun on kunnolla rakastunut.



Niin että AP. Toivottavasti sinulla on rehellinen mies joka todellakin sanoo ja kertoo niistä pettämisistä aidosti. Tämä minun tapaukseni viilaa linssiin vaimoaan niin että pahaa tekee. On ihan eri asia aloittaa puhtaalta pöydältä kuin että uskaltaa kertoa mitä on tapahtunut. JOs vaimo tietää pettämisistä hän voi itse tehdä päätöksen jäädäkö vai ei. Mutta kuvittelepa se tilanne että pettäminen , vanhat ja uudet, tulevat ilmi myöhemmin.