Lue keskustelun säännöt.
Voi 5-vuotias sanoi eilen illalla että minulla ei ole kotona ketään kaveria.
18.08.2009 |
Tarkoitti siis ettei ole leikkikaveria oikein kotona. On meidän iltatähti ja isommat sisaruksen ovat jo leikki-iän ohittaneet. Sanoi minulle että äkkiä äiti nyt pitää se vauva meille tulla että tuun isoksi siskoksi. Kylläpä aiheutti paineita äidille.
Kommentit (8)
Meilläkin on surkuteltu kun ei ole 6-vuotiaalla ollut leikkikavereita... Vauvaa kovasti yritetään, muttei siitä enää taida paljon leikkikaveria saada kun ikäero on niin iso jo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka kotona on 2 vuotta nuorempi pikkusisko. Ei se nuorempi osaa niin monimutkaisia leikkejä kuin 5-vuotias haluaisi, turhautuvat molemmat.
vaikka kotona on 2 vuotta nuorempi pikkusisko. Ei se nuorempi osaa niin monimutkaisia leikkejä kuin 5-vuotias haluaisi, turhautuvat molemmat.
Meillä siis pojat 4v8kk ja 2v5kk. Isompi valittaa usein, että ei ole ketään kaveria vaikka pojilla aika hyvin leikit sujuukin. Se vaan taitaa olla niin, että siihen omaan sisarukseenkin välillä kypsyy... Ja onhan se oman ikäinen seura parasta välillä. Siksi poika pääseekin nyt 2pv/vk hoitotädille leikkimään, siellä paikalla kolme 4-5v poikaa :o)
Meillä poika 6v. on ollut kovin yksinäinen uuton jälkeen kun ei naapurustossa ole samanikäisiä kavereita. Valittelee usein kun ei ole leikkikaveria. Ja kotona siis pikkuveljet 2v ja 4v. sekä isosisko 8v. Nyt aloitti eskarin suurin toivein aj pettymys oli kova kun e heti löytynyt sitä leikkikaveria sieltäkään.
Toisaalta se myös kertoo, ettei rakasta äitiä enää kun ei saa jätskiä aina kun haluaa ja minuutin sisällä taas rakastaa aivan mahdottomasti äitiä kun äiti silittää päätä.
Me olemme tuohon sisarusasiaan todenneet, että olisihan se kiva, että olisi aina joku jonka kanssa leikkiä, mutta näin se vain menee hänen kohdallaan, että sisaruksia ei ole tulossa. Eiköhän hän siihen sopeudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 5-v sanoi toissapäivänä, että äiti pistä minut roskiin, kun et musta välitä! Olin kieltänyt häntä pitämästä pikkusisarusta illalla hereillä...
ja kyllä siitä taisin joskus marista äidille. Mutta eipä tullu mieleenkään pyytää äitiä tekemään sellaista. Ja jos oisin pyytänyt niin ois kyllä ollu aika sairasta jos ois alkanu sen takia lasta hankkimaan. Huhui! Mut vietiin sit joskus kaverille tai serkkujen luo leikkimään. Maalla sen verran pitkät välimatkat joskus.
kolmen vuoden kuluttua ja silloin olet jo koululainen ja et kaipaa pientä leikkikaveria - saat kavereita jo eskarista ja koulusta aikanaan.
Mitä hemmetin paineita tuollaisesta voi ottaa vai onko tapana toteuttaa 5-vuotiaan kaikki ideat?