Aloittaako lapsesi A2-kielen koulussa?
Monennellako luokalla teidän paikkakunnalla A2-kieli alkaa? Miten tulee ryhmiä? Minkä kielen lapsesi aloittaa ja millä mielellä?
Meilläpäin toinen pitkä kieli alkaa jo nelosella eli hurjan aikaisin täytyy siihen sitoutua. Niin vain lapseni halusi sen ottaa. Pitkästi keskusteltiin sitoutumisesta siihen valintaan, koulupäivien pitenemisestä (verrattuna niihin luokkakavereihin, joilla ei ko. kieltä), läksyjen teosta ym., mutta edelleen halusi aloittaa uuden kielen. Kun lisäksi opet (englannin ja oma ope) olivat sitä mieltä, että se voisi lapselle sopia ja itse ajattelen samoin, niin nyt lapsi aloittaa toisena kielenä saksan (ranska olisi ollut ykkösvalinta, mutta tyhmää ei tullut). Mukavaa, samalla jännä nähdä miten saksan opetus aloitetaan näin pienenä!
Muita toisen pitkän kielen aloittajia?
Kommentit (27)
kun on kerran täysin kaksikielinenkin
ja on kiinnostunut kielistä, tuntuu tyhmältä kun englanti (= ensimmäinen varsinainen vieras kieli) alkaa vasta viidennellä...
Suomi on Suomessa kyllä englantia tärkeämpi kieli parempi oppia kielet tärkeysjärjestyksessä.
ja kai sitten kolmannella luokalla seuraava kieli.
Keskimmäinen aloitti saksan lukiossa lyhyenä, koska olimme välillä ulkomailla ja siellä saksan opiskeluun tuli tauko.
Vanhin lapsi kävi kielikylpyperuskoulun ruotsin kielellä. Ekalla alkoi englannin kerho. kolmannella englanti, ja viidennellä sai valita lisäkielen. Valinta Saksa. Tätä olisi sitten pitänyt jatkaa koko yläasteen, mutta poika kieltäytyi jatkamasta. YA:lle sopi ettei jatketa, ja valinnaisaineiksikaan ei kasilla valittu lisää kieliä. Kyllähän 3 kotimaista riittää...
Mukavaa, samalla jännä nähdä miten saksan opetus aloitetaan näin pienenä!
Muita toisen pitkän kielen aloittajia?
menee nyt vähän asian vierestä, mutta olen itse aloittanut (90-luvun loppupuolella) ekana vieraana kielenä saksan ja vitosluokalta sitten englannin (josta kirjoitin L:n, pitkä oppimäärä eli jälkeen ei jäänyt kyllä yhtään!), aika monella kahden kielen lukijalla vaihtui englanti ainoaksi ylä-asteella tai viimeistään lukiossa (ehkä puolet lyhyen saksan ryhmäläisistä oli lukenut sitä ala-asteelta saakka...)
ainakin aikoinaan, yli kymmenen vuotta sitten, saksanopiskelun alku oli todella kevyttä, opeteltiin fraaseja ja säännöllisten verbien taivutusta, ala-asteella taidettiin opettaa akkusatiivi muttei datiivia eikä genetiiviä... perfekti (oli "muutossanoja" joissa oli verbivartalossa vokaalimuutos ja "puutossanoja" joissa ilmeisesti puuttui sitten jotain :) eli kielioppiasiat tehtiin kyllä aika selkeiksi) muistaakseni opiskeltiin myös, muttei imperfektiä.
sanojen sukuja havainnollistettiin niin, että kappaleista etsittiin aina "nallesanoja" (mask.), "kukkasanoja" (fem.) ja "talosanoja" (neutri). vihkoon piirrettiin nalle, kukka ja talo ja niiden sisään sitten kirjoitetiin näitä sanoja. vähän masentavaahan se oli kun luokan enkunlukijat oikeasti osas jo jotain, kun oma kielitaito junnaa paikallan...
saksa on siitä hyvä kieli että se helpottuu ajan myötä kun taas englanti muuttuu koko ajan vaikeammaksi, opiskellessa siis. suosittelen lämpimästi kahden vieraan kielen aloitusta, jos vaan rahkeet riittää! nyt puhun sujuvaa englantia ja saksaa, saksankielisessä maassa olen ollut kesätöissäkin lukion jälkeen.
mutta ei siis kannata odottaa että lapsi oppii saksaa yhtä nopeasti kun englantia, en itse osannut sanoa yhtään mitään saksaksi moneen vuoteen, kun yläasteella kielitaito yhtäkkiä "räjähti" ja aloin puhumaan sitä :) ja btw, luulin vielä seiskaluokalle mennessäni että akkusatiivi ja der-sukuiset sanat on sama asia (??) hyvä opettaja taisi olla...
Vanhin lapsi halusi toisen kielen, kieleksi valittiin ruotsi. Koulussa vain n. 60 oppilasta luokka-asteella, ja ryhmään tarvittiin 18. Ruotsi sai eniten kannatusta, ja kun muutaman muun kielen valinnut vaihtoi kieltä saatiin ryhmä alkamaan. Viikkotunteja tosiaan kaksi enemmän kuin muilla, ja joskus se ottaa tyttöä kovinkin päähän. Onneksi ns. paras kaveri lukee myös ruotsia samassa ryhmässä.
Jos tyttö saisi nyt valita, jättäisi kielen heti. Mutta niinhä tuota ottaa välillä ihan kaikki päähän... (on menossa kutoselle, ja aikamoinen murkku jo :) ).
Kakkonen menee nyt neloselle, eikä halunnut toista kieltä, emmekä me vanhempina olisi sitä hänelle suositelleetkaan. On hiemen eriluonteinen kuin esikko.
Itsekin olisin suositellut lapselle muuta kuin ruotsia (ranskaa, saksaa), mutta tyttö itse halusi ruotsin eikä muita ryhmiä olisi tullutkaan. Koulun vaihto ei olisi tullut kyseeseen, ei ollut niin tärkeä asia.
Mukavaa, samalla jännä nähdä miten saksan opetus aloitetaan näin pienenä! Muita toisen pitkän kielen aloittajia?
menee nyt vähän asian vierestä, mutta olen itse aloittanut (90-luvun loppupuolella) ekana vieraana kielenä saksan ja vitosluokalta sitten englannin (josta kirjoitin L:n, pitkä oppimäärä eli jälkeen ei jäänyt kyllä yhtään!), aika monella kahden kielen lukijalla vaihtui englanti ainoaksi ylä-asteella tai viimeistään lukiossa (ehkä puolet lyhyen saksan ryhmäläisistä oli lukenut sitä ala-asteelta saakka...) ainakin aikoinaan, yli kymmenen vuotta sitten, saksanopiskelun alku oli todella kevyttä, opeteltiin fraaseja ja säännöllisten verbien taivutusta, ala-asteella taidettiin opettaa akkusatiivi muttei datiivia eikä genetiiviä... perfekti (oli "muutossanoja" joissa oli verbivartalossa vokaalimuutos ja "puutossanoja" joissa ilmeisesti puuttui sitten jotain :) eli kielioppiasiat tehtiin kyllä aika selkeiksi) muistaakseni opiskeltiin myös, muttei imperfektiä. sanojen sukuja havainnollistettiin niin, että kappaleista etsittiin aina "nallesanoja" (mask.), "kukkasanoja" (fem.) ja "talosanoja" (neutri). vihkoon piirrettiin nalle, kukka ja talo ja niiden sisään sitten kirjoitetiin näitä sanoja. vähän masentavaahan se oli kun luokan enkunlukijat oikeasti osas jo jotain, kun oma kielitaito junnaa paikallan... saksa on siitä hyvä kieli että se helpottuu ajan myötä kun taas englanti muuttuu koko ajan vaikeammaksi, opiskellessa siis. suosittelen lämpimästi kahden vieraan kielen aloitusta, jos vaan rahkeet riittää! nyt puhun sujuvaa englantia ja saksaa, saksankielisessä maassa olen ollut kesätöissäkin lukion jälkeen. mutta ei siis kannata odottaa että lapsi oppii saksaa yhtä nopeasti kun englantia, en itse osannut sanoa yhtään mitään saksaksi moneen vuoteen, kun yläasteella kielitaito yhtäkkiä "räjähti" ja aloin puhumaan sitä :) ja btw, luulin vielä seiskaluokalle mennessäni että akkusatiivi ja der-sukuiset sanat on sama asia (??) hyvä opettaja taisi olla...
Olen itse aloittanut saksan C-kielenä kasilla ja jatkanut lukiossa; lukion jälkeen saksan taito oli kohtalaise hyvä, mutta on 20 vuodessa ruostunut aika lailla. Siksipä olen ajatellut, että saan hyvää kertausta pojan läksyjä seuratessa. Ilman muuta kielten opiskelu on aina kannattavaa, jos vain lapsi on motivoitunut!
ap
kolmannella tulee vieraana kielenä suomi, viidennellä englanti ja sitten vasta seiskalla saksa/ranska tmv.
Harmittaa tosi paljon kun tuo englanti alkaa vasta viidennellä.
ja ei aloittanut koska se olisi ollut venäjä.
parempi oppia kielet tärkeysjärjestyksessä.
Olen käynyt aiheesta kuuntelemassa kaksikin vanhempainiltaa. Kumpaakin käytäntöä löytyy ja kunta saa itse valita, miten tässä toimia. Perusteluna nelosella alkavalle toiselle kielelle on se, että jos aloitetaan kieli vasta vitosella, viikkotunteja vitosella ja kutosella on kolme, kun taas nelosella aloitettaessa viikkotunteja tulee kaksi nelosella, vitosella ja kutosella. Minusta aivan järkeenkäyvää...
t.ap
Valittavana saksa tai ranska. Melkein kaikki lapset omien lasteni koulussa valitsee A2-kielen. Ihan hyvin on molemmilla lapsillani toi ekstrakieli sujunut. He valitsivat ranskan ja se onkin mielenkiintosta seurata, koska itse en ole lukenut ranskaa.
On luultavasti aivan hyödyllistä täällä Kaakkois-Suomessa.
On luultavasti aivan hyödyllistä täällä Kaakkois-Suomessa.
Meillä täällä pohjoisessa ei venäjän ryhmää taida olla muodostunut ikinä...
Missä päin Suomea, minkälainen koulu?
Meillä taas pienessä kunnassa ei joka vuosi tule edes ryhmää täyteen.
ja ei, ei aloitettu, ettei sotke englannin opiskelua. Yhdessä kielessä riittää tuonikäiselle työtä.
ja nyt neljännellä aloittaa A2:na englannin. Kovasti on tyttö kiinnostunut vieraista kielistä ja kulttureista kuten äitinsäkin.
On luultavasti aivan hyödyllistä täällä Kaakkois-Suomessa.
Meillä täällä pohjoisessa ei venäjän ryhmää taida olla muodostunut ikinä...
...joten mukavaa kun pääsee edes kyrillisiä kirjaimia opastamaan lapselle. Juuri enempää en muista kuin että "Ja ljublju ribu" :)
ja nyt neljännellä aloittaa A2:na englannin. Kovasti on tyttö kiinnostunut vieraista kielistä ja kulttureista kuten äitinsäkin.
Englantihan olisi "helppo" kieli aloittaa myöhemminkin, kun sitä tulee joka tuutista joka tapauksessa, ja olisi hienoa, jos pystyisi aloittamaan jonkun muun kielen ensin pitkänä. Pikkupaikkakunnilla tällaisia mahdollisuuksia ei ole. Täytyy olla tyytyväinen, että joku kieli on mahdollista aloittaa nelosella!
t.ap
A2-kieliryhmä/-ryhmiä saadaan muodostettua. Lapseni valitsi saksan tai muukin kieli, josta A2-ryhmä olisi saatu, olisi kelvannut, mutta ryhmään tarvittiin vähintään 16 oppilasta ja kolmasluokkalaisia oli 29 eli eipä tullut yhtään A2-kieliryhmää meidän kouluun. Ei nyt sentään sen takia siirrytty lähikoulusta pois.
Tänä vuonna A2-kieliryhmiä tuli kunnassamme poikkeuksellisen vähän juuri siksi, että tuo 16 oppilasta oli minimivaatimus ryhmän toteutumiselle (ennen raja ollut 12 oppilasta ja siitäkin on jopa joustettu hieman), nyt säästösyistä tiukempaa.