Miten teidän koulussanne ehkäistään kiusaamista?

jotkut ihmiset vaan ovat ilkeitä toisille. Oli kyse sitten pienestä tai isommasta (työpaikkakiusaaminen).



Miten koulu voisi olla joku yhteiskunnasta erillinen linnake, missä ei olisi sitä, mitä on muualla yhteiskunnassa? Varsinkin kun peruskoulussa on koko ikäluokka, nekin jotka tulevaisuudessa päätyy ties mihin, linnaan jne.

kuunteleminen meillä keinoina esimerkiksi.

Pakkohan jotain konsteja on olla kiusaamisen ehkäisemiseksi!!!!



Ja miten ne rangaistukset?



Onko opettajia paikalla?

Ja rangaistukset sitten tilanteen mukaan. Ei ole mitään automaattia, että kiusaaminen = tunti jälkkää. Tärkeintä on selvittää tilanne, seurata tilannetta. Ihan niin kuin kukaan sillä lakkaisi kiusaamasta, että ope antaa tunnin jälkkää!



Kannattaa muuten muistaa, että jos kiusaaminen on fyysistä, kannattaa ehkä mennä poliisille, ei koulu voi esim. pahoinpitelystä rangaista sen kummemmin kuin suunsoitosta.

vastaan ihan oppilaan äitinä, eli pojan koulussa (ala-aste turussa) on sovittu nollatoleranssi kiusaamiseen. Se tarkoittaa että kiusaamiseen, lieväänkin, puututaan välittömästi ja asia otetaan vakavasti. Poikani joutui luokan uuden oppilaan kiusaamisen kohteeksi viime syksynä, oli nimittelyä, huutelua ja käsiksi käymistä. Kiusaajalta evättiin välitunnit, hän istui luokassa erikseen ja koska kiusaamista tapahtui koulumatkoilla, hänet jätettiin tunniksi iltapäivisin kouluun muiden jälkeen. Keinot tehosivat, poikani saa käydä koulua rauhassa. Ex-kiusaajan kanssa ovat nykyään ihan väleissä, leikit onnistuu ja tuli synttärikutsukin heiltä. Kun asia selvitettiin ja "rangaistus" oli suoritettu, asiaa ei jääty vatkaamaan. Eli välitön puuttuminen ennen kuin asiat pääsevät huonoiksi, olin tosi tyytyväinen koulun toimintaan :)

seiska jatkaa vielä, että myös koulupoliisi puhutteli kiusaajaa, hänen vanhempansa kävivät myös koululla. Minun poikani ei ollut ainoa kiusattu, ja kiusaajalla oli selkeästi epävarma olo uudessa koulussa jota hän purki kiusaamalla...kaikkien onni että asia selvitettiin nopeasti

mahtavaa, että on puututtu!



Kuka kirjoittikaan vasta kirjan Elämää koulukiusaamisen jälkeen. Luin kirjailijan haastattelun, jossa hän sanoi, että kouluissa kyllä puhutaan nollatoleranssista, mutta ei sitä todellisuudessa ole, yleensä. Ei kaikkea tietenkään voi huomata, mutta ei puututa sellaiseenkaan, joka selvästi on tiedossa. Minun koulussani ei puututtu mitenkään, ja ennen kaikkea ei annettu sellaista signaalia, että kiusaaminen olisi väärin. Olisipa ollut mahtavaa, jos kiusaajille olisi edes sanottu, että noin ei tehdä. Saati että siitä olisi seurannut jotain.

Tärkeintä on, että kouluissa kaikki aikuiset puuttuvat AINA tilanteeseen, jossa kiusaamista esiintyy. Lapselle tuo puuttuminen ja asian selvittäminen on tehokkaampaa kuin rangaistuksen määrääminen.



Tuo mainittu ryhmäyttäminen ja yhdessä toimimisen pelisääntöjen käsittely on tärkeää ja kuuluu tuohon myös mainittuun Kiva-hankkeeseen. Googletapa Kiva-koulu, niin saat lisätietoja. Menetelmä ollaan tuomassa jokaiseen peruskouluun.