Lue keskustelun säännöt.
Jos tapaisit miehesi nyt, rakastuisitko häneen?
04.08.2009 |
Itse olen miettinyt, että nyt lapsiperheen ja aikuisten (ei siis nuorten aikuisten) arkea eläneenä arvostaisin ehkä eri asioita.
Mieheni ei ole oma-aloitteinen. Hän on laiska. Itsekään en ole kaikkein ahkerin, mutta hänen myötään on mennyt viimeisetkin halut tehdä mitään, koska toinen elää kuin pellossa. Tuntuu, että en ole päässyt nauttimaan elämästäni kohta 10 vuoteen, koska elämän mukavaksi saaminen (= koti suht siivottu, ei tekemättömiä hommia, leppoisaa oleskelu) tuntuu niin hirveältä ponnistelulta.
Toinen juttu on ihan pinnallinen ulkonäköön liittyvä. Tutustuessamme mies oli urheilullinen hoikka mies. Nyt hän on ylipainoinen sohvaperuna. Itsekin olen tietysti jonkin verran kerännyt lisää painoa eli en ole enää alipainoinen.
Rakastan miestäni, mutta välillä tuntuu vaikealta rakastaa ja löytää niitä ihania puolia hänestä.
Kaiken lisäksi mieheni on kimpaantuva, tulistuva ja välillä äkäinenkin luonteeltaan. Nämä yhdistettynä laiskuuteen... huoh.
Kommentit (7)
mutta mietittyäni tulin siihen tulokseen, että kyllä, rakastuisin häneen varmaan siltikin vaikka nyt vasta tapaisimme.
Ennen hän oli kiharatukkainen, tosi timmi, ylitsepursuavan rakastava, huomioon ottava ym.
Nyt hän on kalju, hieman tullut mahaa, rakkautta ei sanoin tunnusta enää ollenkaan, menee paljon omia menojaan..
Mutta kun mieheni laittautuu "baari-kuntoon" ja näen hänet komeana, niin huomaan, että varmaankin tulisi sutinaa hänen kanssaan vieläkin jos tapaisimme ensimmäistä kertaa.
Onhan se edelleenkin urheilullinen, komea, romanttinen(ostelee lahjoja) ja uusi piirre on myös se, että on loistava isä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varma että jos tapaisin mieheni nyt hän olisi alussa aivan samanlainen kuin silloin kuin tavattiin ensimmäisen kerran. Romanttinen, sanoisi paljon ihanuuksia, kertoisi usein miten kaunis olen ja miten paljon minusta välittää. Ja aivan samalla tavalla muuttuisi siihen mitä nyt on, sanoo esim. "ainoastaan rakkaus omaan lapseen on ikuista kaikki muu on illuusiota" (tosi romanttista), huomauttelee koko ajan miten naurettavalta näyttäisin jossain vaatteessa koska olen lihonnut raskauden myötä, vastaisi kun epäröiden kysyn että välittääkö minusta vielä "tottakai, olethan lapseni äiti, ainahan mä sinusta tulen välittämään lapseni takia". Joo, kyllä ne asiat kummasti muuttuvat parin vuoden jälkeen...
Mies on vanhentunut hyvin, eli vielä paljon paremman näköinen kuin 15v sitten. Treenaa ja on seksikäs. Luonne on muuttunut parempaan suuntaan, on rauhoittunut paljon ja alkanut ajatella asioita eri tavalla kuin silloin alle kolmekymppisenä, ja arvostaa eri tavalla ja eri asioita kuin silloin.
Jos nyt tapaisin sen baarissa, olisi PAKKO saada se:). Kun muutenkin on pakko, nimim. seksiä viime viikolla 15-20 kertaa;)
Mieheni on sekä pohjimmiltaan että päällisin puolin hyvä ihminen. Hän ajattelee muita, ymmärtää, välittää ja on hellä. Hän kiinnostuu ajatuksistani ja keskustelee mistä tahansa, hän on hauska ja viihdyn hänen kanssaan. Hän on myös komea ja seksikäs, mutta se merkitsee minulle nykyään vähemmän kuin sillon kun tapasimme.
Kyllä. Mutta mies on valkattukin elämääni noin 4v sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai voisin rakastua, mutta mihinkään en alkaisi.
15 vuotta sitten sitä oli aika eri ihminen js näki erilaisia asioita. Nyt arvostaisi eri juttuja kuin silloin. Pitäis olla joka ikäkaudelle eri mies. Miks hitossa ei vois olla!