Onko päiväkodeissa 5-v:lle riittävästi tiedollisia ja taidollisia virikkeitä?

meillä viisivuotias aloitti tänään eskariryhmässä, ja iloitsi jo etukäteen, miten paljon päiväkodissa tullaan askartelemaan ja tekemään kaikkea. Viime vuonna tekivät ns. viskaritehtäviä useamman kerran viikossa. Ja valehtelematta lähes joka päivä jokin askartelujuttu tuli kotiin. Muskari heillä oli silloin tällöin, talvella hiihtivät viikottain, tänä vuonna käyvät myös jäähallissa luistelemassa. Metsäretkiäkin tekivät useasti.

mutta tosiasia on, että niin on lapsissakin. toiselle riittää pelkkä leikki, toinen tarvitsee enemmän virikkeitä. meillä on ilmeisen erinomainen pk, jossa on pystytty tarjoamaan monipuolisesti virikkeitä ja tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua. lisäksi pk:ssa kaupungin musiikkiopiston muskari - pk-päivän sisällä eikä siten muskarireissuja ilta-aikaan.

juttele asioista pk:n open/hoitajien kanssa, vanhempainillassa. ja erityisesti lapsesi kanssa, mitä hän on tehnyt, mitä tykännyt, oppinut ...

Siis muuta kuin oppia odottamaan vuoroaan, jakamaan ja vuorottelemaan leluja, olemaan aikuisen ohjauksessa yms?



Jossain paikoissa leivotaan, soitetaan instrumentteja, käydään uimahallissa jne, toisissa taas ei tunnu olevan mitään edellämainittua tai sen ihmeellisempää kuin lauleskelua ja askartelua (joista suurimman osan työvaiheista tekevät hoitajat, että saadaan kaikille sellaiset "duunit", että vanhemmat ovat tyytyväisiä).

ja olen kaikin puolin tyytyväinen päiväkotiin. Lasten arvostus näkyy asennoitumisessa, kunnon taidevälineinä, tanssi-, musiikki- ja kuvataideopetuksena (ulkopuoliset ammattiopet).



Henkilökunta on motivoitunutta, pysyvää, lapsista aidosti välittävää ja itsekin eri taideaineissa koulutusta saanutta ja monella tavoin taitavaa. Tekemisen tarkoituksena ei ole tuottaa hienoa lopputuloksia, vaan tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja antaa onnistumisen kokemuksia jokaiselle. Päivähoitomaksu on suurempi kuin kunnallisella, mutta sen maksaa mielellään. Korkeampi maksu valikoi ehkä jonkin verran enemmän sellaisia perheitä, joissa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja lapsiin ollaan valmiita satsaamaan (ei merkkivaatteilla, vaan kokemuksina ja oppimisen ilona).



Vertailukohtana on lyhyeltä ajalta kunnallinen päiväkoti, joka oli ap:n kuvailema. Haluan korostaa, ettei jako aina mene yksityinen - kunnallinen -välillä, mutta meidän perheen kokemuksessa päiväkodin vaihto oli iso muutos parempaan.

Aika aneeminen päiväohjelma ja päivähoidon sisältö...

Mitä päiväkodissa pitäisi oppia tekemään? Siis muuta kuin oppia odottamaan vuoroaan, jakamaan ja vuorottelemaan leluja, olemaan aikuisen ohjauksessa yms? Jossain paikoissa leivotaan, soitetaan instrumentteja, käydään uimahallissa jne, toisissa taas ei tunnu olevan mitään edellämainittua tai sen ihmeellisempää kuin lauleskelua ja askartelua (joista suurimman osan työvaiheista tekevät hoitajat, että saadaan kaikille sellaiset "duunit", että vanhemmat ovat tyytyväisiä).