Voinko jättää 2½kk ikäisen 10 päiväksi mummun hoitoon?

Ei lapsen perustuvallisuuden tunne häviä 10 päivässä 2 kk ikäisenä. Höpö höpö. On monia tapauksia, joissa äiti voi olla sairaalassa tuon ajan ja pidempäänkin.



Jos reissu on vain miehellesi tärkeä, niin jättäisin väliin. Jos itse koet sen tosi tärkeänä, niin sitten menisin.



Voisiko kahdenkeskisen reissun korvata esim. 4 päivän pitkä viikonloppu ulkomailla?



Ettei vaan käy niin, että jossain kaukana iskeekin vanhemmille tosi ikävä vauvaa?



Toisaalta jos rahaa riittää, niin paras olisi ottaa mummu mukaan vauvan kanssa. 2kk ikäisen kanssa on helppo matkustaa.

esim. Virossa tämä on aivan tavallinen käytäntö - isovanhemmat kasvattavat lapset.



ap

Et todellakaan voi lähteä. Eipä ole miehesi kovin kiinnostunut lapsestaan, jos tällaista ehdottelee. Kuka sitä lasta on nämä 2kk hoitanut? Mummuko, jos kerran on niin tottunut hoitamaan... Ota huomioon, että kun palaisitte matkaltanne, lapsi kokisi teidät ventovieraina. Tällaisenko kokemuksen haluat lapsi-vanhempi -suhteellenne?

esim. Virossa tämä on aivan tavallinen käytäntö - isovanhemmat kasvattavat lapset. ap

esim. Virossa tämä on aivan tavallinen käytäntö - isovanhemmat kasvattavat lapset. ap

Niin, mutta onko se sitä, mitä haluat?

Alkuperäiseen kysymykseen vastaan, että et voi. Jos kysymys olisi hädästä, vaikka sairaalaan joutumisestasi, asia olisi toinen. Silloinkin noin pieni vauva otetaan usein sairaalaan mukaan, jos mahdollista.

Miehesi ei käsitä lapsen kehityspsykologiasta mitään. Mikä hänelle on elämässä tärkeintä, kun hän on juuri tullut isäksi???

hän ei ole tottunut lapsenhoitoon, luulen että hakee vielä tätä asiaa. Ja Virossa isoäidit todella kasvattavat lapset, varmaan arvaatte mistä päin sukujuureni siis ovat. Asia on tämänkin tähden luonnollinen myös mummulle hän on tottunut tällaiseen.



ap

Lapset jää isovanhemmille. "Ihan hyvä niillä siellä on?"



Itäblokin juttuja - ihmisillä ei ole siellä merkitystä.

yksi kokonainen päiväkin askarruttaa.

eräs ystäväni mies ollut viikon työ matkoilla. alkanut vierastamaan jo omaa isää siinä ajassa....siis 5 päivän aikana. mitäs jos kummatkin olette pois??? 10 päivää...huh huh.



lapset kasvaa nopeasti, mikä kire nyt on matkalle.....?

itsehän asian päätätte! itse en todellakaan kiettisi edes tuollaista vaihtoehtoa. tai sit lapsi mukaan.

onhan tuossa vaiheessa jo tiedetty et ei sitä paljon kahdenkeskistä aikaa ole...sen aika kyllä tulee myöhemmin!



meilläkin oli suunnitteilla matka, mutta 3 lapsen tulosssa siirsimme sen...hamaan tulevaisuuteen....? nyt on aika lapsille...ne kasvaa siitä niin nopeasti. kyllä sitä ehtii sit reissata myöhemminkin.

Voi jättää. Turvallinen hoitajahan tärkeintä on.

Ikävä tulee molemmille, mutta erityisesti vanhemmille.

Ei ehkä suoraviivaisesti, mutta loppupeleissä suurin ero on siinä, että 6v osaa kertoa sanallisesti sen asiansa mitä 2kk ei. Ja mitä taas tulee siihen asiaan muuten niin enemmän tuosta on haittaa sille 2kk ikäiselle kuin 6v ikäiselle.

esim. Virossa tämä on aivan tavallinen käytäntö - isovanhemmat kasvattavat lapset.

ap

Hyvänä esimerkkinä tervehenkisestä virolaisnaisesta meillä onkin esim. ..noh, eräs juorulehdistön tuntema henkilö. Miten sellaiseksi kasvaa? No, vaikkapa lapsuuden hylkäämiskokemuksilla ja empatiakyvyttömillä vanhemmilla.

Taisi taas ap vain hakea hyväksyntää päätökselleen lähteä matkalle.

Tiedoksi ap:lle, että sekä mieheltäsi että itseltäsi näyttää puuttuvan kykyä sitoutua lapseenne. Ilmeisesti vanhemmuuden vaistot ovat hukassa, ja jos näin on, kannattaa edes uskoa hieman ulkopuolisten näkemyksiä. Lapsi tarvitsee teitä ihan joka hetki tuossa iässä ja vielä pitkään tämän jälkeenkin. Yksi yö per ikävuosi on hyvä mittari niille, joilla vaisto ei kerro muuta kuin omat ihqdaa-tarpeet aikuisten omasta ajasta.

miten joku voi 2,5kk synnytyksestä olla valmis matkustelemaan 10 päiväksi lemmenlomalle - itse kun en pystynyt istumaankaan ensimmäiseen viiteen viikkoon ja muutenkin naisellisuuden löytämiseen ja sitä kautta romantiikkaan meni vielä pitkä tovi synnytyksestä. Mutta selvisihän se ketjun loppupäässä, mistä näitä supernaisia löytyy :)



Itse asiaan, tuo on varmasti jokaisen oma asia, itse en olisi voinut jättää, toisaalta meillä ei ole mummo lapsia vahtinut päivääkään.

vieläkään vaikka lapsi on 6v. Muutaman päivän (max4)kerrallaan on mummolla ja sitten se on jo haettava :) Niistäkin pari iltaa menee itkiessä vaikka poika on siellä suht usein, muutaman kerran vuodessa.

Minä menisin kanssa lyhyemmälle lomalle, en kyllä voisi kuvitellakaan että miehelle tulisi mieleenkään ehdottaa edes moista. Hyvä kun töissä malttoi käydä vauva-aikana.

Lapset jää isovanhemmille. "Ihan hyvä niillä siellä on?"

Itäblokin juttuja - ihmisillä ei ole siellä merkitystä.

Raha ja muu pinnallinen on se, mikä merkitsee. Kun ihmisillä ei ole ollut ruokaa ja toimeentuloa, materia on saanut kohtuuttoman merkityksen. Ja välinpitämättömyys samoin kuin pahemmatkin häiriöt kulkevat sukupolvelta toiselle.

heikoilla kantimilla on äiti-lapsisuhde jos tuollaista tosissaan edes harkitset! Ja kuten joku jo edellä mainitsi teillä ei miehesi kanssa taida olla minkään sortin tietoa lapsen psyykkisestä kehityksestä. Yksi yö voisi viellä olla ihan ok (ei sekään vielä kovin suositeltavaa), mutta että 10 päivää? EI MISSÄÄN NIMESSÄ!!! Toivon että tämä on provo.

Odottelee jo nurkan takana!

En lukenut viestiketjua, mutta mielestäni toimit vastuuttomasti, jos lähdet 10 päiväksi.

Miehen vai pienen vauvan?



Ei ainakaan kovin kypsää vanhemmuutta osoita miehesi, jos "riistää" vauvalta sinut 10 vrk: ajaksi.

menkää viikonloppu reissulle jos pakko on mennä. mutta ei todellakaan 10 päivää.



etkö imetä enään? vai ajattelitko jättää tissitkin mummolle?



miksi oi miksi tehdä lapsia jos ei viitsi niitä hoitaa? vaan heti jätetään mummolaan kun tarvitaan "kahdenkeskistä aikaa"



laittakaa nyt hyvät ihmiset asiat tärkeysjärjestykseen.

kun ette edes noin pienen lapsen kanssa pärjää ja haluatte vielä 10 pv:n lomalle lapsesta.... Huh huh täytyy sanoa, että ootte aika harvinaisia tapauksia. Ja toivon, että tämä on provo, ettei viattoman lapsen tarvitse kärsiä tunnevammaisista vanhemmista oikeasti... :(