miksi naiset repeää synnytyksessä?

Eikä se asento kaikkea pelasta, itse en siinä tuskassa olisi kyennyt muuhun kuin "määrättyyn" perusasentoon..2. asteen repeämä ja episiotomia, vauvalla saattoi olla käsi poskella kun syntyi. On se helvettui kun täällä lähestulkoon viljellään sellaista asennetta (jotka eivät ole revenneet), että repeäminen olisi jotenkin synnyttäjän oma vika! Haistakaa iso p, jotka niin kehtaatte väittää!

Hyvä juttu tietysti, että aihetta tutkitaan edelleen.

että repeämä olisi synnyttäjän oma vika?

rivien välistä huokuuu ylemmyydentunto...

45

Ettet itse tuntisi alemmuutta, jos tulkitset repeämättömyyden reteilyksi?

En siis halua nauraskalla kenenkään repeämisille, mutta repeämättömyydellä reteily kuulosti huvittavalta:)



Täällä on näköjänsä sikin sokin keskutelua perätiloista, repeämistä, eppareista ja sektioista.



Tässä yliopistosairaalan synnytyslääkärin näkökulmaa:



Lancetin artikkeli antaa aihetta miettiä tarkasti milloin perätilaa kannattaa lähteä alakautta synnyttämään. Mielestäni sektio on perätilan kyseessä ollessa yhtä hyvä vaihtoehto, ja Suomessa perätilaodottaja sen halutessaan saakin.

Silti pitäisin järkevänä synnyttää perätilavauva alakautta kokeneessa yksikössä, jos



Äiti itse toivoo alatiesynnytystä/on motivoitunut siihen



Mielellään uudelleensynnyttäjä



Lantion tilavuus tarkistettu magneettikuvalla JA kokeneen lääkärin tarkistusmittauksella suoraan kuvista, ei siis pelkästään radiologin lausunnosta



Sikiön painoarvio lasketuissa ajoissa selkeästi alle 4 kg ja pään läpimitta selkeästi alle 100 mm



Tällaisin edellytykin ongelmilta vältytään ja äiti voi saada onnistuneen alatiesynnytyskokemuksen niin toivoessaan.



On totta, että Suomessa ei ole perätilasynnytyksissä vuosikymmeniin vammautunut tai kuollut lapsia.



Perätilasynnytyksen pitää edetä koko ajan jouhevasti. Jos jokin vaihe jää junnaamaan, on siirryttävä sektioon.



Repeämistä: minusta ne estetään parhaiten



-Synnyttämällä puoli-istuvassa asennossa, kyljellään tai konttausasennossa sängyllä, jotta välilihaa voidaan tukea ja äidin ponnistamista ohjata



- Leikkaamalla episiotomia, jos väliliha näyttää kireältä siinä vaiheessa kun pää painaa sitä. Ei siis automaattisesti.



-Hyvä kätilötyö on tärkeää



Repeämissä pysyvää haittaa jää ainoastaan III ja IV asteen repeämissä, eli silloin kun peräaukon sulkijalihas vauroituu. Nykyisillä korjautekniikoilla useimmat selviävät niistäkin ilman jatko-ongelmia. Arpikudoksen takia seuraavalla kerralla tulisi harkita sektiota.



I-II asteen välilihan repeämät sekä emättimen repeämät ovat äidin jatkoterveyden kannalta ongelmattomia, ne paranevat nopeasti ja hyvin jos ne ommellaan hyvin. Arpikudosta ei jää emättimen puolelle lainkaan. Niitä ei siis tarvitse pelätä. Joskus repeämät vuotavat runsaasti, mutta synnyttäjä kestää yleensä 2000 ml vuodon hyvin ilman verensiirtoja.



Ihan hyvä että asioista täällä keskustellaan, mutta ehdottomuus suuntaan tai toiseen ei näissä asioissa ole hyväksi, eikä edes mahdollista. Synnytys on aina arvaamaton tapahtuma.



Pelottelu ja lietsominen on tämän palstan huono puoli, silti luen täällä mielenkiinnolla synnytyskokemuksia ja mielipiteitä, koska haluan tietää mitä potilaskuntani ajattelee!



t. Synnytyslääkäri, itse kolme synnyttänyt (ja vähän repesinkin:)

pitkälle välilihaan ja osa sulkijalihaksesta poikki, onneksi ei jäänyt vikoja.



Omaa syytäni kyllä ajattelin olevan osittain, siis eihän sille mitään mahda jos on repeeväiset kudokset, mutta kätilöä en totellut yhtään ponnitusvaiheessa, työnsin kun käski jarrutella ja nostin peppua ylös kun käski painaa pepun alas sänkyä vasten... olin aika hankala tapaus, kirosin ja huusin vaan ;)