Äitipuoli kaipaa apua...

Tiedän mistä puhun, sillä perheessämme käytiin monivuotinen kiista lapsen asumisesta ja tuin miestäni sen aikana. Olosuhteet saattoivat olla samantyyppiset kuin teillä, sillä ulkopuoliset tekivät lapsesta useita lastensuojeluilmoituksia hänen asuessaan äidin luona. Myös lastenpsykiatrisen tutkimuksen mukaan lapsen terapian tarve johtui äidin toiminnasta.



Lapsi saatiin lopulta isän luo asumaan, joten olen huolehtinut hänestä todellakin paljon enemmän kuin satunnainen ohikulkija. Virallisesti se on kuitenkin asemani. Minulla ei ole mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia lapsen suhteen ,vaikka olen huolehtinut hänestä kuin omastani - ei, enemmänkin kuin omastani, koska tunne-elämältään häiriintynyt lapsi tarvitsee tietenkin paljon enemmän tukea kuin "normaali".



Äitipuolena et voi tehdä mitään aloitteita lapsen hyvinvoinnin puolesta. Suosittelen lämpimästi ettet edes yritä, koska sitä viranomaiset eivät katso hyvällä. Lapsen asiat kuuluvat Suomessa vain ja ainoastaan hänen virallisille huoltajilleen. Biologinen vanhemmuus on voimakkaasti tuettua. Viranomaiset varovat aina edesauttamatta sitä, että uusperhe korvaisi lapsen biologisen vanhemman sosiaalisella vanhemmalla ja siksi äiti- ja isäpuolia ei tueta eikä heitä yleensä haluta edes kuulla. Viranomaisten mielestä perheessä on jotakin vialla, jos äiti- tai isäpuoli ajaa lapsipuolensa asiaa.



On tärkeää, että kaikki yhteydenotot viranomaisiin hoitaa lapsen virallinen huoltaja. Sinun tärkeä tehtäväsi on tukea häntä ja huolehtia omasta hyvinvoinnistasi. Jos lapsen tilannetta myöhemmin tutkitaan, sinullekin tulee tilaisuus tulla kuulluksi ja saatat tosiasiassa olla tärkeäkin tekijä, kun ratkaisu lapsen asumisesta tehdään. Sitä ei kuitenkaan ikinä kirjata päätöksen perusteluihin. Korkeintaan sanotaan, että isän luona lapsen tukiverkot ovat hyvät.

Se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin se, että lapsi menee täysin rikki eikä saa lainkaan hoitoa. Vaatikaa tutkimusten tekemistä keskussairaalan lastenpsykiatrisella poliklinikalla, siellä on aina parempi asiantuntemus kuin kaupunkien/kuntien organisaatiossa.



Meidän tapauksessa kävi juurikin niin, että lapsen todettiin olevan pikaisen hoidon tarpeessa, mutta äiti ei suostunut näkemään että lapsessa olisi mitään vikaa mitä äidin rakkaus ei pystyisi parantamaan eikä halunnut tukea lapsen terapiaa. Viime kädessä tämän takia lapsi pääsi isän luo asumaan.



Lapsen asumisesta päätettäessä viranomaiset panevat paljon painoa vanhemman yhteistyökyvylle. Kannattaa suhtautua aina myönteisesti siihen, että lapsi säilyttää mahdollisimman hyvät suhteet toiseen vanhempaansa, olipa tilanne mikä tahansa. Normi on, että yhteys huonoonkin vanhempaan on parempi kuin ei lainkaan yhteyttä.

ei keksi eikä valehtele, ei tuon ikäinen osaa valehdella. Ei kuitenkaan osaa selittää vielä asioita niin kuin esim jo 4vuotias. SAattaa kertoa väärinkin koska sanavarasto ei ole vielä niin laaja ja toisekseen asiat saattaa olla vieraita eikä osaa selittää.



Mutta minä epäilisin hyväksikäyttöä.:( Selvä tapaus! Vie lapsi lääkäriin!







mutta voiko lapsi keksiä tällaista ihan päästään vaikkei mitään hyväksikäyttöä olisi tapahtunut? vai onko niin, että joku näistä olisi tehnyt jotain tytölle?



ap

[/quote]