Lue keskustelun säännöt.
Muilla isovanhempia, jotka kuvittelevat automaattisesti saavansa lapsen hoitoon heti kun ei imetetä?
28.07.2009 |
Poikamme on nyt 9kk ja imetän edelleen. Miehen vanhemmat höpöttävät aivan koko ajan, että sitten Nico-Petteri tulee hoitoon kun ei tarvitse enää tissiä ja sitten me nukutaan ja sänky laitetaan tuohon jne jne... siis ihan järkyttävää höösäämistä ja hösötystä asiasta.
Aion imettää lasta noin vuoden ikään. Ja vielä ei tunnu lainkaan siltä, että veisin lapsen appivanhemmille yökylään. Ja kun ensimmäisen kerran lapsen yökylään vien, todennäköisesti poika pääsee silloin minun vanhempieni luokse.
Onko järkevää sanoa jo nyt, että en aijo heti lasta hoitoon tuoda kun imetys loppuu, vai vasta vihjata asiasta kun asia ajankohtainen?
Kommentit (21)
antaisin mitä vaan että minullakin olisi noin.
t. äiti 24/7 365päivää vuodessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti miten IHANAA on, kun miehesi vanhemmat ovat noin huumaantuneita teidän pikkuisesta! :) Luonnollisestikaan sinä et lastasi anna hoitoon ennen kuin se teistä hyvältä tuntuu, mutta ei minusta tuollaisesta asiasta kannata riitaa alkaa vääntää ainakaan etukäteen. Anna asian mennä omalla painollaan, mitä suotta murehtimaan mitä tapahtuu sitten kuukausien päästä kun et enää imetä?!
Jos et halua lasta yökylään imetyksen loputtua, sanot ettet halua olla lapsesta yötä erossa. Jos taas haluat, niiin... Ole onnellinen että olet tuossa asemassa!
Antaisit appivanhempien höösätä ja hoitaa ja sinä olisit turvallisen välimatkan päässä. Saisit nukkua aamusta ja jos lapsi herää yöllä, niin isovanhemmat hoitavat. Antaisit heidän hoitaa päivällä vaipanvaihdot, syöttämiset jne. Sinä saisit levähtää, keskittyä johonkin omaan tai vain katsella nauttia lapsesi ja isovanhempien yhteisistä puuhista.
mulla ei ole enää äitiä joka pyytäisi lastamme luokseen! Hän piti esikoistani luonaan mielellään aina kun meille vanhemmille sopi eli noin 1 -2 kertaa kk. Anoppia ei kiinnosta, olisin onnellinen jos hän tarjoisi apujaan..
vaan pelkästään naisen oma äiti. Eihän anoppi edes ole oikea mummi vaan joku vieras, vittumainen eukko, joka on luotu vain siksi, että miniän elämä menee pilalle.
Jos anoppi haluaa lapsen hoitoon, se on ihan paska.
Jos ei halua hoitoon, se on ihan paska.
Jos anoppi ottaa vauvan syliin sairaalassa, se on ihan paska.
Jos anoppi ei ota vauvaa syliin, se on ihan paska.
jne..
Jos oma äiti on ihan paska, se on ymmärrettävää ja miehenkin ymmärrettävä, koska sehän on NAISEN ÄITI ja se ainoa oikea mummi ja anoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset 10- ja 7-v, eivät ole koskaan olleet hoidossa isovanhemmilla. Ole onnellinen, tulet vielä olemaan iloinen tuosta mahdollisuudesta.
Kyselivät lasta hoitoon muutamaksi tunniksi siitä alkaen kun lapsi syntyi, ja yökylään heti kun täysimetys loppui 6kk iässä.
Täysimetyksestä pidin kiinni, enkä suostunut jättämään vauvaa hoitoon ihan vain isovanhempien ilahduttamisen takia. Tarvetta hoitoonjättämiselle ei ollut kertaakaan.
Sitten kun inttivät että joko nyt, joko tällä kyläilykäynnillä, joko onnistuisi, niin lupasin että en jaksa tuota jatkuvaa jankutusta, joten sovitaan että saatte lapsen hoitoon sitten kun hän täyttää kaksi vuotta. Loppui jankutus.
Sitten kun lapsi täytti kaksi vuotta, hän pääsi isoisovanhemmille hoitoon seuraavana päivänä - ihan vain heidän ilokseen. Samalla hoitoon jäi pikkusisarus 11kk, yksin en noin pientä jättäisi mutta isomman sisaruksen kanssa jätin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juttelin yhden äidin kanssa jonka anoppi myös halusi vauvan yökylään heti kun mahdollista, vaikka äiti itse ei tahtonut vauvaa jättää (eikä siksi että kyse oli anopista vaan siksi ettei halusi pitää vauvan lähellään). Tämän äidin naapurina sattui asumaan lastenpsykologi joka sanoi että turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista ajatellen lasta ei missään nimessä saa erottaa molemmista vanhemmista yhtä aikaa yhdeksikään yöksi alle 1-vuotiaana ja senkin jälkeen vain yksi per ikävuosi. Oli vielä sanonut että voi anoppi soittaa hänelle ellei usko. Oli sana mennyt anopille perille.
Samalla siinä porukalla ihmeteltiin tätä nykyäitien käsitystä siitä että vauvan tulo ei saisi mitenkään muuttaa heidän elämäänsä tai rajoittaa menemisiä, vaan jos ei tissiä tarvita niin pienikin vauva pitää voida lykätä muiden hoitoon että vanhemmat pääsee menemään omia menojaan. Ja huomautan vielä, että tuo psykologi puhui vauvan erottamisesta _molemmista_ vanhemmista _yhtä aikaa_ - äiti voi kaikin mokomin jättää vauvan yöksi isän hoitoon. Mutta ei esim. isovanhempien.
Siis piti olla YÖKSI per ikävuosi, ei "yksi per ikävuosi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan pelkästään naisen oma äiti. Eihän anoppi edes ole oikea mummi vaan joku vieras, vittumainen eukko, joka on luotu vain siksi, että miniän elämä menee pilalle.
Jos anoppi haluaa lapsen hoitoon, se on ihan paska.
Jos ei halua hoitoon, se on ihan paska.
Jos anoppi ottaa vauvan syliin sairaalassa, se on ihan paska.
Jos anoppi ei ota vauvaa syliin, se on ihan paska.
jne..Jos oma äiti on ihan paska, se on ymmärrettävää ja miehenkin ymmärrettävä, koska sehän on NAISEN ÄITI ja se ainoa oikea mummi ja anoppi.
Mulle ainakin on äärimmäisen tärkeää, että isovanhemmat saavat viettää mahdollisimman paljon aikaa lastenlastensa kanssa ja toisinpäin! Miksei myös isovanhempi voisi olla vauvalle se tärkeä aikuinen, joka tuntuu turvalliselta ja läheiseltä???
Näin mulla ainakin on aina ollut omien isovanhempieni kanssa!! heidän luonaan vietin kaikki mahdolliset lomat ja vapaat ihan pienestä alkaen samoin siskoni. Ihanaa aikaa oli ja muistot ovat kultaisia... etenkin nyt, kun isovanhemmat ovat jo kuolleet muistelen usein noita aikoja...
Itse olen antanut 4v ja 2v tyttäreni mummulaan yökylään, hoitoon, reissulle ja ihan vaan vaikka kävelylle niin usein kun on pyydetty!
4 viikkoinen poikamme ei ole vielä yökyläillyt, mutta mummu on muutaman kerran pyytänyt poikaa "kylään" ja kehottanut minua lähtemään kauppareissulle tai shoppailemaan itsekseen :).
Voi kamala, onkohan mulla nyt ihan traumatisoituneet lapset ;). Varmaan tulevaisuudessa syyttävät mua tästä kauheasta lapsuudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän vielä itsekään tiedä mitkä ovat fiiliksesi sitten, kun imetys loppuu. Eikä kai se imetys ihan kerralla lopu muutenkaan, joten sulla on kyllä aikaa sitten katsella tilannetta, kun alat vähentämään imetystä.
Mutta siihen on vielä pitkä aika. Voi mennä tästä helposti puoli vuotta vielä, ennen kuin imetys on kokonaan ohi. Ja silloin lapsi on jo ihan toisenlainen, ei enää mikään vauva, vaan iso lapsi jo. Ja sullakin voi alkaa jo olla kiinnostusta viettää ilta ihan vain miehen kanssa kahden.
Joten älä tuomitse appivanhempiasi hätäisesti, sillä omakin mielesi voi vielä muuttua.
Tekstisi oli kuin minun kirjoittamani. Minulla poika on tosin 6kk ja imetys tuskin jatkuu vuoden ikään, mutta riippumatta tuosta imetyksestä en ole ollenkaan valmis vielä piiitkään aikaan jättämään poikaa yökylään isovanhemmille tai kenellekään, ja kun jätän niin omalle äidilleni.
Minun äitini on nyt jo pari kertaa hoitanut poikaa muutaman tunnin, niin että ollaan saatu miehen kanssa hetki omaa aikaa. Hän on tullut, kun on pyydetty. Mun kohdalla vaikeus taitaa olla juuri siinä, että oma äitini auttaa pyydettäessä, ei tuppaudu tai tyrkytä. Kun taas anoppi soittelee kuulumisiakin päivittäin ja haluaa olla aivan kiinni perheessämme ja tietoinen jokaisesta asiasta. Hän haluaa esim. aina olla tietoinen milloin pojalla olisi neuvola, ja soittaa sitten heti neuvolan jälkeen mitat ym... ja kun näemme, hän jatkuvasti kyselee että joko, joko, joko menisitte että hän saisi hoitaa poikaa..
Tuollainen kieltäytymisistä piittaamaton tivaaminen ja jankuttaminen on se, mikä minua ottaa päähän. Uskonpa myös, että suurin osa naisista (joilla on hyvä suhde omaan äitiinsä) luottaa enemmän omaan äitiinsä kuin anoppiin, ja tilanteen niin salliessa valitsee mieluummin äitinsä kuin anopin lastaan hoitamaan. Ja siis tarkoitan sitä aikaa kun lapsi on pieni.. Minun anoppini ainakin piut paut välittää minun sanomisistani, hän vain sanoo että mummolassa tehdään näin.... Hänellä on nyt jo varattuna lastamme varten yökyläilysänky, kasapäin leluja ja vaikka mitä, vaikka eivät tosiaan ole ajankohtaisia.
Meni ehkä myös asian vierestä:) Sainpahan omaakin mieltä purettua. Koen vaan niin väsyttävänä tuon anopin, jolla ei juuri tunnu omaa elämää olevan vaan elää täysin poikansa kautta.
Ja minä ainakin olen sanonut että katsotaan nyt, ja vielä ei ole sen aika, kun anoppi jo suunnittelee retkiä ja matkoja ja yökyläreissuja ensi kesälle....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin poikalasten äitinä oksettaa lukea näitä juttuja.
Eli tulen olemaan tulevaisuudessa vain rahapussi, mikä rahoittaa pojan ja hänen vaimonsa elämää. Mutta minua saa haukkua kuin vierasta sikaa, teen mitä tahansa.
Oletteko miniät ajatelleet sitä, että se anoppi on miehenne äiti? Ihan siinä, missä oma äitinne on teidän äiti. Vingutte, että anoppi ei päästä pojasta irti ja anna sitoutua teihin. Silti ette itse pääse omasta äidistänne eroon vaan pidätte häntä ainoana oikeana mummona.
En yhtään ihmettele miesten anoppivitsejä kun luen tätä palstaa. Vinkuva vaimo ja hirviö anoppihan ovat miesten saunailtojen vitsailun aihe. Enkä yhtään enää ihmettele. Miehen äiti suljetaan kokonaan pois, mutta raha kyllä kelpaa.
Anna lapsi anopin hoitoon lyhyemmäksi aikaa, vaikkapa käytte miehen kanssa elokuvissa tai ulkona syömässä tai väsyneenä nukutte univelkoja. Kyllä kuka tahansa normaali anoppi voi pari tuntia pientä lasta hoitaa. Isompana sitten yökylään jos siltä tuntuu.
En myöskään tajua tätä anoppivihaa. Miltä itsestänne tuntuisi jos ette saisi koskaan hoitaa omaa lastenlastanne? Ja jos miniä olisi jatkuvasti vihamielinen kaikkiin avuntarjouksiin. Tuntuisi varmasti pahalta.
Anopilla on ihan yhtä suuri oikeus tutustua lapsenlapseen kuin omilla äideillänne.
Todella vaikea on näiden ap:n haukkujien asettua ap:n asemaan, kun ei ole pienintäkään hajua, mistä ap puhuu.
Onneksi teillä kaikilla niin yli-ihanat anopit.
Eikä tätä asiaa mielestäni voi kuitata niin että ole onnellinen kun on joku ja pla pla pla
kuin että liian innokkaasti haluaa poikansa lasta yökylään. Joten kyllä vähän ihmetyttää, miksi noin kielteinen asenne.
En itsekään laittaisi tuon ikäistä yökylään mutta muuten kyllä antaisin anopin hoitaa lyhyempiä aikoja. Eri asia jos anoppi on juoppo tai muuten sellainen että vaarantaa lapsen turvallisuuden mutta sellaisesta ap ei maininnut mitään.
Kyllä ne psykologit hölöttää mitä vaan, mutta ei ole vieläkään kukaan esittänyt tutkimustietoa siitä, miten isovanhempien hoito aiheuttaa lapsille traumoja. Se johtuu siitä, ettei mitään todisteita ole olemassakaan. Nykyäidit muuten ovat niin kiinni lapsissaan, ettei koskaan aiemmin ole ollut vastaavaa. Ennen sukulaiset hoitivat ja äidit tekivät töitä, tai varakkaissa perheissä oli kotiapulainen. Luulen että avioerojen määrää selittää se, että äidit eivät voi olla yhtään erossa lapsistaan, lapset otetaan jopa aviovuoteeseen nukkumaan, ja pahimmassa tapauksessa mies nukkuu sohvalla kun ei mahdu sekaan. Nykyajan äiti-ihanteen mukaan äiti on lapsen käytettävissä 24/7 eikä mitään parisuhteenhoitoaikaa saa olla, tai lapsi vaurioituu. Aika harvassa ovat ne miehet jotka katselevat tällaista kovin kauan. Olkaa onnellisia isovanhemmista, jotka haluavat hoitaa lapsia. Aika ilman lapsia silloin tällöin on tosi tärkeää!
juttelin yhden äidin kanssa jonka anoppi myös halusi vauvan yökylään heti kun mahdollista, vaikka äiti itse ei tahtonut vauvaa jättää (eikä siksi että kyse oli anopista vaan siksi ettei halusi pitää vauvan lähellään). Tämän äidin naapurina sattui asumaan lastenpsykologi joka sanoi että turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista ajatellen lasta ei missään nimessä saa erottaa molemmista vanhemmista yhtä aikaa yhdeksikään yöksi alle 1-vuotiaana ja senkin jälkeen vain yksi per ikävuosi. Oli vielä sanonut että voi anoppi soittaa hänelle ellei usko. Oli sana mennyt anopille perille.
Samalla siinä porukalla ihmeteltiin tätä nykyäitien käsitystä siitä että vauvan tulo ei saisi mitenkään muuttaa heidän elämäänsä tai rajoittaa menemisiä, vaan jos ei tissiä tarvita niin pienikin vauva pitää voida lykätä muiden hoitoon että vanhemmat pääsee menemään omia menojaan. Ja huomautan vielä, että tuo psykologi puhui vauvan erottamisesta _molemmista_ vanhemmista _yhtä aikaa_ - äiti voi kaikin mokomin jättää vauvan yöksi isän hoitoon. Mutta ei esim. isovanhempien.
.. olisi ollut supersuperihanaa, jos isovanhemmat olisivat eläneet ja olisi ollut
tuollainen anoppi...
Asiasta voi keskustella ja voit kertoa että et ole vielä itse valmis, mutta ihme taivastelua!