1,5-vuotiaan puhe

tutun lapsi on 1,5 ja puhuu pelkkää "äväväväv äh mäh" -kieltä. Äiti kyllä väittää, että sehän on niin kova puhumaan oikeita sanoja :D

no kai se sit on ihan normaalia, kun kaikki kehittyy eri tahtiin.

Ei sano yhtään sanaa

muutamia lyhyita lauseita, kuten "ajaa partaa", keittää munaa", "mopo menee", "avaa ovi" jne..

vielä osata yhtään sanaa tuossa iässä. Kaksivuotis-neuvolassa osataan yleensä yli 50 sanaa ja yhdistää kaksi sanaa lauseeksi ("anna pallo" tms. muuta yksinkertaista). Jos ei osaa, seurataan tilannetta puolen vuoden kuluttua uudelleen.

2--vuotiaana puhetta alkoi tulla enemmän, ja muutamaa kuukautta myöhemmin puhe oikein ryöpsähti.



Nyt tuon 4-vuotiaan soisi joskus olevan myös hiljaa...



Ja mitään puheenviivästymää ei siis ikinä ole ollut, puhe vain alkoi hieman myöhemmin ja 2,5-vuotiaana oli aivan ikäisensä tasolla.

Yksinkertaisia lauseita kuten "Maija kaatu.", "hauvan kakka", "Maija hyppii", "amme mennä".



Sanoja on tosi paljon ja oikein niistä menee ainakin:

hauva, kukka, koira, kissa, ovi, nukkuu, vettä, ruokaa, laulaa, tanssii, nalle, pallo, lihaa..." On niitä monta mutten kaikkia nyt muista. Ja sitten on paljon sanoja mitkä ymmärtää vain äiti, mutta samalla sanalla hän kutsuu aina tiettyä asiaa :)

oli puolitoistavuotiaana n. 30 sanaa jotka minä ymmärsin (siis ei välttämättä ihan oikein sanottuja mutta sinne päin).



Kuopuksella (tyttö) oli muutamia ymmärrettäviä sanoja.



Molemmat ovat puhuneet 2-vuotiaina monisanaisia lauseita, eli seuraavan puolen vuoden sisällä kehitys on ollut nopeaa.

esikoinen puhui monen sanan lauseita (ekat sanat 10kk ikäisenä) ja tuo keskimmäinen ei tainnut puhua pukahtaa vielä yhtään mitään 1,5-vuotiaana. Etenkin jos kyseessä on poika, niin ei haittaa vaikkei sanoisi sanaakaan vielä tuon ikäisenä.



Meilläkin tuo nyt 3v poitsu hölöttää varsin sujuvasti omia juttujaan ja kaikki äänteetkin löytyvät (tosin ei aina ihan oikeista paikoista... :P) Esikoinen taas oppi esim. R:n vasta hiukan ennen 5-vuotissynttäreitä..



On ne niin erilaisia

lasta ja yksi on tuossa iässä puhunut joitain sanoja, ja yhdistellyt paria sanaa jonkin verran, yksi ei sanonut kuin pari yksittäistä sanaa, alkoi puhua kun täytti 2v. Ja yksi puhui ihan "täysillä". Nyt on 1v7kk ja puhuu pitkiä lauseita, ässineen, ja ärrineen kaikkineen.



Riippuu niin lapsesta. Ei tarvitse sanoa vielä käytännössä mitään oikeita sanoja, mutta voi olla että puhuu paljonkin.

Poika puhui puoli vuotta sitten muutamia (max 20) yksittäisiä sanoja. Nyt 2v juuri täytettyään kaksisanaisia "lauseita" ja joskus harvemmin pidempiäkin. Sanojen määrää en ole laskenut, mutta hurjasti oikeita ja jonkun verran "omia" ja lyhennetyjä pitkistä sanoista.

tuon ikäisenä ja olin jo ihan huolissani siitä, mutta 2,5-vuotiaana puhui jo niin monipuolisesti että sitä jatkuvasti luultiin ikäistään vanhemmaksi.

Lapseni sanoo oikein muutaman sanan (äiti, tyttö, avaa, hiekka, kyllä, isä, kiikkaa, hei hei). Muutama oma sana on, jotka äitinä ymmärrän. Mutta: tilanne on pysynyt samana jo pari kuukautta. Hän yrittää matkia sanoja, mutta ei onnistu sinne päinkään. En tiedä, kuuleeko hän huonosti vai onko puheen tuottaminen muuten vaikeaa. Jos pyydän sanomaan esim. nalle, hän sanoo 'illa'.



Lapseni ymmärtää kaiken, mitä hänelle sanotaan ja osaa toimia ohjeiden mukaan.



Kuulostaako huolestuttavalta? Tietääkö kukaan esimerkiksi, millaisia aivojumppaliikkeitä kannattaisi tehdä puheen aktivoimiseksi?

käyttää niitä lähes pelkästään yksisanaisina. Muutamia sanojen yhdistelmiä, mutta ei muodosta aktiivisesti lauseita kovin usein (esim. kaksisanaista lausetta ei tule joka päivä). Käyttää nominatiivia ja partitiivia eri tarkoituksiin. Yksi kielellisesti lahjakkaimmista tuntemistani ihmisistä ei puhunut ennen kahta ikävuottaan sanaakaan, joten ei sillä tämän vaiheen puheenkehityksellä suurta merkitystä ole.

ei puhu juuri mitään. Äiti tulee joskus jotenkuten, kukkuu kurkistaessa ja kuti-kuti kutittaessa. Muutoin käyttääkin sitten vain sanaa täh. Älä nyt ap vielä huolestu!

Puheen kehityksestä ja sen viiveistä on olemassa kirja Joko se puhuu. SIinä eri puheterapeutit ja kielen kehityksen ammattilaiset ovat kirjoittaneet artikkeleita aiheesta. Siinä on myös vinkkejä, miten edesauttaa puheen kehitystä.



Kirjassa kerrottiin, kuinka motorinen kehitys ja puheen kehitys kulkevat synkroniassa, joten motoriset harjoitteet kuten kulkeminen vaihtelevassa maastossa (metsäpolulla esim.) ja pallottelu yms. kehittävät myös niitä aivon osia, joita tarvitaan symbolimerkityksen eli puheen ymmärtämiseen. Samoin aikuisen osallistuminen leikkiin ja symbolisen leikin harjoittaminen auttaisivat "puhettakin". Ja tietenkin sellainen vuorovaikutus, missä lapselle jää aikaa ja tilaa vastata, siis vastavuoroisuus - kun vaikka lukee satuja, kyselee lapselta mitä kuvassa on ja antaa lapsen vastailla tms.

Ei meillä 2-vuotiaskaan toista määrättyjä sanoja, vaan käyttää itsepintaisesti omiaan eikä ollut kuulema aihetta huoleen vaan puhe ikätasolla neuvolassa (ja 1,5-vuotiaana sanoja oli parisenkymmnetä, nyt ehkä 100 ja osaa ketjuttaa)

motoriset harjoitteet siis vaikuttavat niihin valmiuksiin, jotka edesauttavat kielellistä kehitystä ja puheen tuottamista, ei pelkästään niin, että vaikutusta olisi vain puheen ymmärtämisen kehittymiselle.

ja lisäksi monista oikeista sanoista sanoo vain lopputavun, esim ka= jalka, ttä= vettä.

Lintu on yhtä kuin kaak kaak ja koira on vouvouvou :) Äitikin on äittä.

Ihan nyt viime aikoina on alaknut sanoa pois ja uppista...siinäpä hänen sanavarastonsa:) Jospa tuo vielä joskus puhuu? Kaiken puheen kun kumminkin ymmärtää ja osaa toimia "käskyjen" mukaan aina.

Oman lapseni sanavarasto: äiti, isi, hauva, vauva, auto, pappa, tutti, vettä, pää, tuoli, takki, avaa, auki, anna, ei, kivi, käpy.



Lisäksi lukuisia melkein-sanoja: popo (mopo), kekkä (kenkä), poppu (loppu), jaaka (jalka), haapaa (hampaat), puuo (puuro).



Yleensä jos lapsella on isompia sisaruksia (lapsimalli), puheen kehitys on nopeampaa kuin lapsella jolla ei ole isompia sisaruksia.