Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olinko törkeä?
22.12.2008 |
Miehen suvulla on tapana harrastaa yllätysvierailuja, mitä mun mies ja minä inhotaan yli kaiken. Eilen päivällä olikin taas anoppi äitinsä kanssa oven takana ihan yhtäkkiä ja olivat tunkeamassa kylään... Muuten meille olisi ehkä voinut tullakin, mutta olimme juuri laittautumassa ja lähtemässä viettämään iltaa ystäväpariskunnalle. Anoppi piti itsestään selvänä että perumme tapaamisen, ja suuttui, kun emme olleet sitä tehneet. Anoppirukka kun oli joutunut 100 km päästä ajamaan meille. No olisivat soittaneet ensin, ettei olisi tarvinnut lähteä turhaan!
Tapaamista emme peruneet siksi, että tämä pariskunta on meidän tosi hyviä ystäviä ja lapsen kummi, emmekä ole vähään aikaa voineet istua iltaa yhdessä. Mitä te olisitte tehneet?
Kommentit (4)
No onhan se päivänselvää, että jos tulee yllättäen vierailulle, on riski, että ei olla kotona tai että vierailu ei sovi. Ilman muuta tuollaisessa tilanteessa pidetään sovituista asioista kiinni! Itse en lähtisi sadan kilometrin päähän ilmoittamatta /kysymättä, sopiiko tulla. Mitä jos olisitte olleet jo lähteneet, kukaan ei olisi edes avannut ovea.
Mitä jos teillä olisi ollut kavereille järkätyt pippalot juuri silloin? Olisivatko anoppi ja hänen äitinsä jääneet pippaloihin mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse heitin anopin kengät pari vuotta sitten nokkospöheikköön, kun hän käveli sisällä meilä kengät jalassa ja pikkuiseni yritti syödä kiviä, joita hänen kengistään putosi
tolloa lähteä tuollaisen matkan takaa varmistamatta että ollaan kotona ja on mahdollisuus tulla käymään. Joillekin ei mene oppi perille kuin kantapään kautta, jos sittekään.
Alue: Aihe vapaa
luulis jo tossa iässä anopin oppineen että puhelimet on keksitty. pyörii se elämä muillakin.