Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten reagoida, kun pettyy vanhempiinsa?
17.07.2009 |
Minulla oli tänään kurja päivä. Yöllä myrskyrintama kulki ylitsemme ja kaatoi valtavan vaahteran pihastamme naapurin puolelle. Asumme taloyhtiössä ja aloin aamulla soitella apua vahinkojen korjaamiseen. Osa puusta jäi vaarallisesti pystyyn, mihin tarvitsin ammattilaisen apua. Ja vakuutuskysymyksiinkin piti saada selvyyttä. Sen lisäksi puu piti siivota pois naapurin puolelta ja omalta myös. Mieheni on työreissussa ulkomailla ja meillä on kolme pientä lasta. SOitin heti vanhemmilleni ja pyysin apua lasten hoitoon, jotta saisin itse keskityttyä tämän ongelman hoitoon.
Isäni oli kotona ja lupasi tulla lastenvahdiksi. Kerroin, että lapset eivät olleet vielä syöneet ja että pukemisen perään pitää katsoa myös. Tuntia myöhemmin kukaan lapsista ei ollut syönyt palaakaan, kaikilla oli yöpuvut yhä, kun itse tulin sisälle piipahtamaan. Lapset alkoivat kinuta aamupalaa ja siinä hikisenä ja kiireisenä vedin ruokaa jääkaapista esiin. Samassa siskoni soitti ja pyysin häntä tulemaan apuun. Samoissa ovissa isäni lähti kun kerran häntä ei tarvita. Kiehahdin, että mihin häntä oikein tarvitsin, kun kerran jukurttiakaan ei ollut löytänyt jääkaapista! En kuitenkaan sanonut mitään.
Siskoni hoiti lapset hienosti koko päivän ja ilman häntä en olisi pärjännyt lainkaan. Jossain kohdassa äitini ajoi pihamme ohi, ja puhui suoraan sanoen paskaa ja puutaheinää pari minuuttia ja totesi autosta nousematta, että koittakaan nyt pärjätä. Sillä sekunnilla meinasin räjähtää. Jos näin hankalassa tilanteessa omat 65-vuotiaat hyväkuntoiset vanhempani eivät parempaan pysty, en halua nähdä heitä enää lainkaan. Kumpikaan ei tullut talkoisiin, joihin sain naapureita mukaan! Kumpikaan ei kyennyt tulemaan lastenvahdeiksi, saati että olisivat ottaneet lapset kilometrin päähän kotiinsa hoitoon tai olisivat tulleet tekemään heille ruokaa.
Ilman loistavia naapureitani ja siskoani olisin ollut koko päivän kusessa. Nyt kun homma on ohi, olen niin toivottoman pettynyt omiin vanhempiini, että mitä ihmettä heille tästä sanon? Aikoinaan kukaan ei ollut sen pahempi mummuni (äitini anopin) haukkuja kuin oma äitini. Valitti aina, ettei hoida lapsia/ auta jne. Nyt hän on tuhat kertaa huonompi apu itse.
Kommentit (28)
että ymmärtää, etteivät he ole enää valmiita singahtamaan lapsen jokaisesta itkusta. Ei, vaikka olisi puu kaatunut ja mitä. Sitä täytyy koettaa pärjätä ilman.
Ymmärrän tilanteen hankaluuden, mutta jos ei apukäsiä ole, täytyy vain tyytyä ymmärtämään asioiden sujuvan vähän eri tahdilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lastenlastensa kanssa...??? Sitä mä en voi ikinä ymmärtää..
omien lastensakaan kanssa. Eivät kaikki ihmiset ole erityisen lapsirakkaita.
Tai he voivat kantaa kaunaa omille lapsilleen siitä, että tuntevat heidän koko elämänsä ajan vain imeneen vanhempansa kuiviin antamatta mitään takaisin. Edes kunnioitusta tai huomaavaisuutta.
Saako nykymaailmassa edes olettaa, että isovanhemmat auttavat pulassa?
Ap.
Saa toki, mutta silloin pettyy.
Isovanhemmat ei suostu auttamaan lastenhoidossa yhtään. Lapset on kuulemma rasittavia ja aivan liian kovaäänisiä. Ovat ihan suoraan sanoneet että eivät halua hoitaa lapsia lainkaan. Olen pettynyt, mutta en aio tämän takia rikkoa välejämme kuitenkaan.
Saako nykymaailmassa edes olettaa, että isovanhemmat auttavat pulassa?
Ap.
Saa toki, mutta silloin pettyy.
[/
Pettykööt he vuorostaan ja ihmetelkööt, miksi heitä ei auteta tai käydä edes katsomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saa apua juuri sillä tavalla kuin miten itse kuvittelisi toimivansa.
65v mies ei välttämättä ymmärrä sitä, miksi äiti ei voi laittaa aamupalaa lapsille tai etsiä heille sopivia vaatteita. Jollekin samanikäisten lasten äidille tämä olisi helppoa, mutta eläkeikäiselle miehelle, joka ei ehkä ikinä ole moisia asioita tehnyt (koska vaimo on lapset hoitanut), täytyy selittää asiat.
Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi laittaa lapset aamukuntoon ja edes ruokapöytään ruoan kanssa. Sillä ei elämänmittaisessa ajassa ole niin väliä, ovatko lapset yhden päivän yökkäreissä yli puolen päivän vai ei.
Ei voi olettaa, että kaikki osaavat automaattisesti toimia huushollissa samoin kuin äiti (tai isä), vaikka kyseessä olisikin omat vanhemmat.
Lisäksi ap olisi voinut kysyä isältään, eikö tämä mitenkään voisi vielä olla jonkun tietyn ajan, koska hänen apunsa on ensiarvoisen tärkeää.
Ehkä isä loukkaantui tässä, kun hänet hälytettiin paikalle hoitamaan täysin hoitamattomia lapsia ja sitten vielä kuviteltiin, että hän tekee äidin työt ilman mitään neuvoja ja näyttämistä. Kun tytär sitten vaikutti kiittämättömältä ja tuli sisälle touhottamaan ja syyllistämään, niin ei tehnyt enää mieli jäädä paikan päälle kuuntelemaan valituksia.
Herää kysymys, miten pitkään vanhempien pitää auttaa omia aikuisia lapsiaan ennen kuin nämä tajuavat, että kyseessä on kaksisuuntainen tie. Pitää olla valmis myös auttamaan vanhempiaan, jos haluaa saada apua.
Alue: Aihe vapaa
niin voit olla varma, että eivät enää ede yritä auttaa...
Ole kiitollinen, että siskosi auttoi! Meilläkin se olisi siskoni perheineen.